Treenailtiin tänään pikkuisen tokoa lähikentällä. Seuraamista, se oli hyvää. Jäävät avoimen malliin, maahanmeno heti kerrasta hyvä, seisominenkin muuten, mutta toinen etutassu liikkui, kun olin palaamassa viereen, toisella yrityksellä onnistui. Noi seisomiset on parantunut ihan ihmeellisesti, Ella ihan oikeasti pysähtyy heti käskystä. Tunnaria tehtiin myös, suoraan lähettämällä. Ekalla yrityksellä toi mitä sattuu, mutta seuraavilla toistoilla tuli aina oikea. Edelleen aika varomatonta on Ellan kapuloiden käsittely nuuhkiessa, mutta parantunut kuitenkin.
Tein myös eläinkokeita Ellalla aiheesta lelu- ja namipalkkauksen sekoittaminen. Ellalla siis agiradan lähdön namipalkkauksesta hidastuminen on yhteydessä tuohon leikkimiseen, se ei siis suostu leikkimään, jos on namia saanut lähdössä, ja kun sitä joutuu namipalkkaamaan, siltä lähtee vauhti. Lähinnä nyt testailin, miten vaikeaa namista leluun siirtyminen nykyään on. Iloisesti sekaisin kelpasivat molemmat, joten kokeilin, miten tolpankiertojen lähtöön nami vaikuttaa. Jätin Ellan istumaan, kävin kerran-pari namia syöttämässä, annoin lähtöluvan ja pyörittelin tolppien ympäri. Sieltähän se sinkosi, hienosti rallasi tolppia ympäri ja lelupalkka kelpasi paremmin kuin hyvin. Jaa, kiva. Lähemmäks parikymmentä kertaa lähtötilanteen toistin, mutta mitään ongelmaa en saanut esiin tulemaan. Joko oon ollut ihan täysin väärässä asian suhteen tai sitten se ongelma on tasan siinä agilityradan lähdössä. Tuon enempää agilityn lähtöä muistuttavaa tilannetta en saa luotua ilman esteitä, joten kai sitä pitäisi uskaltaa kokeilla niiden esteiden kanssa. Tai sitten ei. Nimittäin kun sisällä elänkokeitani jatkoin, saatiin aikaiseksi namijumitus useampaankin kertaan. Jos ensin näytin Ellalle namia ja jätin namin näköpiiriin (lattialle), ei Ellaa saanut leikkimään tai tekemään mitään muutakaan. Tai no, vähän se lelusta repi pariin kertaan kun tarpeeksi härnäsi, mutta sen asenne oli ihan semmoinen "Painu nyt h*lvettiin sen lelus kanssa, mua ei v*ttu kiinnosta, haluun ton namin!!!". Namin kun poisti tarjolta, niin leikki normaalisti. Namista leluun ja takaisin vaihtaminen toimi kyllä kun se nami ei ihan tyrkyllä ollut. Toimi myös, jos namin otti kesken leikin esiin, ei ollut Ella vauhtiin päästyään namista kiinnostunut ennen kuin sai luvan syödä sen, ja syömisenkin jälkeen jatkoi leikkiä.
Ongelmaa asiassa siis edelleen on, minkä seurauksena en vieläkään haluaisi sitä namia agilityssa lähtötilanteeseen. Tommonen namista aiheutuva jumitus on asia, jota en agilityssa kestä. Sitten kun tietäisi, vetääkö Ella ton hemmetin jumituksen päälle, jos meen sitä lähdössä palkkaamaan, vai kykeneekö se järkevään toimintaan vielä sen naminsyönnin jälkeen. Mutku ei tiiä.
4 kommenttia:
Lelupalkkaus lähdössä nätisti pysymisestä? :)
Jossain vaiheessa lelupalkkailin pysymisestä, mutta ei se oikein tuottanut toivottua tulosta. Ellan lähdössä odottaminen pitäisi siis saada rauhallisemmaksi (ei kuitenkaan liian..) ja lelupalkkahan ei Ellaa rauhoita ollenkaan. Mietin kyllä, pitäisikö sitä vielä kuitenkin kokeilla, ei ainakaan vauhti katoaisi.
entäs jos ei vaan pääse radalle jos ei odota? elsa ahdistuu jos meen sille namia työntämään suuhun, kun todellisuudessa se haluaisi vain mennä. ja tuo vertaus maajoukkueen koirakkoihin on sinänsä turha, kun niillä on ohjaajat, jotka lähes juoksee suorilla koiriensa ohi, ja sitä sie tuskin pystyt tekemään, joten lähdössä odottaminen lienee asteen verran tärkeämpää..
Toi radalle ei pääse, jollei odota -systeemi meillä on tällä hetkellä käytössä ja se kyllä toimii sen verran, että Ella ei vähään aikaan ole mitenkään törkeästi varastanut. Periaatteessa se riittääkin mulle, mutta varmojahan lähdöt eivät ole, kun Ella välillä pääsee ennakoimaan, enkä siihen ehdi riittävän ajoissa reagoimaan, jolloin Ella sitten pääsee radalle palkkaamaan itsensä niillä esteillä.
Lähetä kommentti