Ruutua tehtiin, sitä oikeaa etukulmaa Ella aluksi tarjoili, mutta kun kerran sain palkattua keskemällä ruutua olemisesta, lähti sujumaan. Ilmeisesti Ella haki taaempaa merkkitötsää, mutta naksuttelin sen ollessa keskellä ruutua, enkä katsonut, lähteekö se ruudusta ulos. Vähitellen alkoi suoraan tarjoamaan ruudun keskustaa. Omaa välimatkaa ruudusta sain kasvatettua pariin metriin, kauempaa jos lähetin, alkoi Ella hakeutumaan taas etukulmaan. Niin joo, ja ruudun rakentamisen aikana makuutin Ellaa, jotenkin sain sen rauhoittumaan ennen jättämistä ja makasikin sitten hirmu rauhallisesti.
Seisomiset oli alkuun aika samanlaisia kuin eilen lopussa eli eteenpäin ei käskyn jälkeen kamalasti liikkunut, mutta sivusuunnassa siirtyi. Ajattelin kokeilla, mitä tolle siirtymiselle tapahtuu seuraamisesta tehdessä, mutta koko pysähtyminen oli ihan surkean hidas. Kun uudella yritykselläkään ei nopeutunut, ärähdin Ellalle, nappasin pannasta kiinni ja pysäytin sen. Sille tuli välittömästi semmonen skarpimpi asenne. Seuraaminen muuttui ihan pirun hienoksi, oli oikealla paikalla, ihan jalassa kiinni. Etupää vähän nousi välillä, muttei kuitenkaan hyppinyt. Seisomisetkin paranivat, mutta sitten tuli taas joku valuminen, jolloin toistin ärähdyksen ja pannasta nyppäyksen. Sen jälkeen pysähtyikin ihan seinään, teki ihan täydellisesti.
Illalla aksattiin. Laiskana ihmisenä kävin Heidiltä pöllimässä kuvan, siitä selviää tärkein pointti, vaikka ihan kokonaan ei noiden numeroiden mukaan tehty. Hypyt 40 cm.
Puomille Ella irtosi ongelmitta, vaikka kiersin putken, mutta toisaalta sain sen putkeenkin vedettyä yllättävän tuskattomasti. Rengas tuotti ongelmia, kun sille tultiin hypyn, putken ja hypyn kautta, neiti hyppäsi renkaan ja kehikon välistä. Yksittäisenä rengas sujui, samoin hyppyyn yhdistettynä, kuten myös hyppyyn ja putkeen, mutta kun lisättiin tuo aloitushyppy, niin meni väärin. En oikein vieläkään tiedä, mitä tuolle olisi pitänyt tehdä, kun Ellalla ihan selvästi oli ajatus oikeasta suorituksesta, mutta ilmeisesti vauhdin ja vireen kasvaessa se räiski menemään muten sattuu. Erityisen hyvinhän Ella ei väärästä välistä edes mahdu, räminä siitä vaan kuuluu, kun osittain törmää renkaaseen, mutta eipä tuota elukkaa sellaiset pikkujutut paljoa paina...
Toisella kierroksella yritin saada Ellaa kauempaan putkeen jääden itse puomin toiselle puolen, mutta puomin vetovoima oli niin suuri, ettei onnistunut, enkä sitä jaksanut alkaa hinkkaamaan. Kokeilin ohjailla noita kuvassa alhaalla olevia hyppyjä putken takaa ja se onnistuikin hienosti, kun kerran olin käynyt ne putken toiselta puolen ohjaamassa.
Puomin kontakteilla mietin taas, että milloinkohan sitä itse oppisi loogiseksi ja kykenisi pitämään kriteereistä kiinni. Joitakin tosi hienoja kontakteja Ella teki, mutta väliin tuli myös vähemmän hienoja. Ella pysähtyi kaikki tassut kontaktilla tai vaan yksi tassu maassa, molemmat etutassut kyllä maahan joka kerta vaadin ennen jatkamista. Mutta jos haluan sen tulevan suoraan oikeaan kohtaan, niin minkä hiton takia hyväksyn tuollaiset suoritukset? Uudella keinulla tehtiin muutamia toistoja hypyn kautta. Ekalla kerralla Ella hidasti vähän jo puolivälin paikkeilla, vähän kuin ihmetttelisi, mikä juttu tää nyt olikaan, mutta muilla toistoilla meni reippaasti. Vähän turhan aikaisin pysähtyi (etutassut kontaktialueella, takatassut ei), mutta aika nopeita suoritukset silti oli. Melkoisen järkyttävä ääni tuosta keinusta hallissa lähtee ja Ella sitä selvästi vähän kuulostelikin, muttei sen suuremmin reagoinut.
Aku pääsi myös ihan radanpätkää tekemään medihypyillä ja oli ihan hirvittävän innoissaan. Mä en kyllä mitenkään kykene enää ottamaan sen kanssa treenaamista vakavasti, sehän on täys pelle koko elukka :D Koko koira on niin huvittava ilmestys agihommiin lähtiessään, ettei sitä voi tosissaan ottaa. Eipä sitä enää voi ainakaan motivaation puutteesta syyttää...
Lämmittelylenkillä nuo typerät koohot vetelivät kilpaa tienvierestä kitusiinsa jotain, ei hajuakaan, mitä. Paikalta löytyi pieniä hitusia jotakin sientä (valkoista, jossa muistaakseni hieman jotain punertavaa), ei oikein muuta merkittävää, maata ja lehtiä. Kotona elukat (tai siis luultavasti Aku) pöllivät pöydältä banaanin ja söivät sen, osittain kuorineen. Ella näytti jossain vaiheessa iltaa huonovointiselta, muttei oksentanut. Ja mä oon kehitellyt järkyttävää paniikkia googlettelemalla tietoa myrkkysienistä. Toivotaan nyt, etteivät mitään kamalan myrkyllistä syöneet...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti