Pesiskentällä illalla tokoa, treeniseurana Katja ja Hinku. Paikkamakuulla aloitettiin, pari minuuttia, Hinku istui vieressä (niin kuin tässä muinakin kertoina, tainnut jäädä mainitsematta), lisähäiriönä muutaman metrin päässä lauma poikia. Häiriö selvästi Ellaa häiritsi, mutta silti sen makuu vaikutti alun jälkeen paremmalta kuin monena muuna kertana nyt lähiaikoina. Alan vähitellen itse hahmottaa, millaista tuosta haluan. Pari kertaa oon tehnyt törkeitä eläinkokeita herättämällä Ellan kesken unien ja käskyttämällä paikkamakuuseen ihan vain nähdäkseni, miten se makaa vireen ollessa mahdollisimman alhaalla. Semmoiseen mielentilaan kun sen saisi treenikentällä, niin oispa aika hienoa.
Ekassa erässä seisomisia seuraamisesta käskytettynä. Eka valui, huomautin kakaralle asiasta. Seuraavat sellaista ihan kiva -tasoa, ei kamalan huonoja, muttei ollenkaan niin hyviä kuin eilen. Lisäksi kävi ilmi, että annan tiedostamattani siinä käsimerkkiä, enkä muutenkaan osaa kävellessäni liikuttaa käsiäni normaalisti. Ja jottei asian korjaaminen liian helpoksi mene, niin en saanut ylimääräistä kädenliikettä karsittua, vaikka yritin asiaa ajatella.
Tokassa erässä pari luoksetuloa käskytettynä, reitti kulki merkkien (yks kartio ja muutama matalampi merkki) välistä. Ekalla lähti vasta tokasta käskystä ja matkalla kiersi melkein reitillä olleen kartion, toinen oli muuten hyvä, mutta perusasento vähän väljä, en sitä kuitenkaan korjauttanut.
Seuraamista tehtiin oikein urakalla käskytettynä, molemmissa erissä. Suurimmaksi osaksi edisti ja poikitti enemmän tai vähemmän, jossain välissä tuli parempi pätkä. Ella näytti kivasti kestävän pitemmätkin seuraamispätkät, ei hyydy touhussa. Askelsiirtymiäkin tehtiin sekaan, mutta eipä tuo Ella niitä oikein osaa, kun ei treenattukaan juuri olla. Tosin enpä ole Akullekaan niitä erikseen opettanut, se vaan pysyy siinä jalassa kiinni, kun niin on opetettu.
Jäi sellainen fiilis, että kaikki tehtiin vähän sinne päin. Ella vaan oli eilen niin järkyttävän hieno ja haluaisin sen olevan koko ajan samanlainen. Kyllähän se nytkin innokkaasti teki, mutta tuntui, että se ei aivan täysillä keskittynyt. Ja siis ihan samanlainen se on ollut aiemminkin. Ikään kuin se ei suuntaisi sitä virettään itse tekemiseen, vaan se vuotaa kaikkeen muuhun. Äh, en osaa selittää, mitä tarkoitan. Eilen se teki terävästi ja täsmällisesti, suuntasi kaiken energiansa käskyjen noudattamiseen. Ja näytti, että oikeasti osaa esimerkiksi seurata ihan pirun hienosti. Olen miettinyt, mistä noin erilainen tekeminen johtuu, mikä kaikki Ellan vireeseen vaikuttaa (paikka, käskytys, muu häiriö, kellonaika, palkka...), mutta kun kaikkeen ei varsinkaan kokeessa voi vaikuttaa, niin helpointahan olisi, jos osaisi luoda koiralle oikean asenteen joka tapauksessa. Nyt vaan pitäisi tietää, miten se tapahtuu. Ellahan osaa paljon enemmän kuin olen luullut, pitäisi vaan saada se näyttämään se osaamisensa.
Tätä loppua ei huvittais ees kirjoittaa, mutta kirjoitanpa ihan itseeni kiusatakseni. Ella karkasi treenien aikana kentän laidalla olleen Hippa-pennun luokse kaksi kertaa. Aika kovasti yllätyin moisesta touhusta ja nyt harmittaa ihan älyttömästi. Toisaalta hyvä vaan että v*tuttaa, tulee ehkä tehtyä asialle jotain. Voisi kuvitella, että Akun karkailuista olisin jotain oppinut, mutta eipä siltä näytä. Jos nyt alkaa asiaa miettiä, niin onhan Ellalla näkynyt pientä taipumusta lähteä huitelemaan tietyissä tilanteissa, mutta enpä mä siihen ole puuttunut. Kun se on pentu ja kaikkee. Ei sitten ole käynyt mielessä, että ois ehkä helpointa, jos heti ekalla kerralla pennulle kertoisi, että sellainen hilluminen ei nyt vaan ole sallittua...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti