Miten voi yksi epäonnistunut liike treeneissä pilata fiiliksen ihan täysin? Sinkkolan vieressä pikkukentällä oltiin tänään Ellan kanssa.
Pari noutoa alkuun, ekan palautti ravilla, toka laukalla, se oli muutenkin hieno. Sitten jääviä vapaasta seuraamisesta parisenkymmentä toistoa. Yhden maahanmenon istui, muuten teki oikein hyvin. Tekee välillä ihan hirvittävän hienoja seisomisia, maahanmenot pysyy tasaisesti semmoisella "ihan kiva"-tasolla. Ovat siis riittävän hyviä, mutta parempaankin pentunen pystyisi. Myöhemmin vielä muutama seuraamisesta, hyviä. Pari luoksetuloa, ekan perusasento aavistuksen vino ja väljä (palkkasin silti), toka oli hieno. Seuraamista otettiin jossain välissä, vähän tuppaa edistämään, mutta korjaa sitten kuitenkin itse.
Loppuun päätin vielä paikkamakuuta tehdä. Juuri Ellaa jättäessäni muutaman metrin päästä sen takaa kulki pari ihmistä ja Ella nousi istumaan. Karjaisin kiellon ja kävin avittamassa kaulapannasta takaisin maahan. Sittenpä se makasi, mutta oli jännittyneen oloinen. Palkkailin suht tiheään ja huomasin ihan uuden ilmiön: joka kerta, kun olin päässyt kauemmaksi seisomaan, Ella pudotti toiselle lonkalle ja kun myöhemmin palasin palkkaamaan, se korjasi asennon. Kun jännitys ei näyttänyt laukeavan, vapautin Ellan ja leikittiin vähän. Leikki kyllä kamalalla raivolla, mutta pari kertaa pysähtyi vuhhailemaan, oli vähän outo. Jatkettiin makuuta, ei ollut enää niin jännittynyt kuin aiemmin, muttei ihan levollinenkaan.
Mua niiiiiin ketuttaa. Miks meillä pitää olla vaikeuksia juuri siinä liikkeessä, jossa mitään ongelmaa ei saisi olla, jonka pitäisi olla satavarma ennen kokeisiin menoa? Eniten harmittaa, kun en nyt tiiä, mikä tuon jännittyneisyyden aiheutti. Kielsinkö liian kovaa, jännittyikö se siitä? Se näytti istumaan noustuaan tosi hämmentyneeltä, jos se ei tajunnutkaan että ois paikkamakuu menossa? Vai kuuliko se jotain jännää, mitä itse en kuullut? Miksi se ylipäätään nousi istumaan? On se aiemmin takana kulkeneet ihmiset sietänyt. Tää on niin turhauttavaa, kun nyt on taas viikon ajan näyttänyt lähes täydelliseltä, mutta sitten ihan puskista pamahtaa ongelmia esiin ilman merkittävää häiriötä. Mistä hitosta mä tiiän, milloin se on varma? Miten edes opetetaan koiralle varma paikkamakuu?
Tää treeniseuran kinuaminen netin kautta tuppaa olemaan aika tuloksetonta puuhaa, mutten malta olla huutelematta, että meitä ei haittais ollenkaan, jos saatais tokoiluseuraa. Sitä nimittäin varsinkin tossa paikkamakuussa tarvitaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti