maanantai 5. heinäkuuta 2010

Helletokoa

Oonkohan joskus maininnut, että Akun kanssa harrastaessa mielenterveys kärsii? Nyt on ongelmia, vaikka Aku on monen sadan kilsan päässä. Katselin Petterin linkittämältä videolta (Aku menee kolmantena koirana), kuinka iloisesti koirapoika järkyttävästä helteestä huolimatta joukkueradalla kirmailee. Hieno juttu sinänsä, mutta kun oon nyt kevään ja kesän aikana vähitellen tehnyt päätöksen Akun agilityuran lopettamisesta. Kisata en meinannut sen kanssa enää ollenkaan, treeneissäkin käydä vain satunnaisesti. Mutta voiko tommosta laittaa eläkkeelle, kun se naama virneessä radalla juoksentelee?

Ellan radastakin löytyi Petteriltä parempi video, Ella juoksee toisena koirana. Tuon perusteella puomisähellys meni aika pitkälti luokkaan "se on vähän hassu pentu", kun hölmö elukka käy putkessa heiluttelemassa häntää, näkyi vissiin kivasti siitä läpi :D Toisaalta tuon katsottua harmittaa tuo puomin ohijuoksu aiempaa enemmän, Ella kun näyttää lähtevän hirmu hyvällä asenteella, mutta fiilis vähän latistuu alun sähläyksestä.

Mutta joo, me ollaan tänään treenattukin, iltasella käytiin pesiskentällä tokoilemassa. Tehtiin vapaana seuraaminen + liikkeestä maahan + luoksetulo kokonaisina liikkeinä putkeen ilman välipalkkoja. Seuraaminen oli alkuun tosi hyvää: yksi pysähdys, kaikki käännökset ja juoksuosuus sujuivat ongelmitta. Ihan lopussa Ella sitten jäi seisomaan kesken kaiken. Pyysin mukaan ja jatkoin vähän, pysähdyksessä jäi seisomaan. Tehtiin pieni onnistunut pätkä ja siirryttiin seuraavaan liikkeeseen. Liikkeestä maahan sujui kokonaisuutena hienosti, otin ihan lopun perusasentoon asti, missään ei mitään moitittavaa. Luoksetulo vauhdikas ja perusasento hyvä, siitä narupallo palkaksi. Mitään vaikutusta ei näytttänyt palkkaamattomuudella olevan. Pitempää seuraamista kannattaa varmaan välillä tehdä, nyt taisi Ella ajatella, että piti varmaan jotain muuta tehdä, kun palkkaa ei kuulunut.

Liikkeestä seisomisen tilanne tsekattiin myös: hiippaili perässä ja istuutui ennen kuin ehdin luo. Mullahan meinaa mennä pää ihan sekaisin, jos tulee kaksi korjattavaa asiaa yhtä aikaa, mutta nyt ajattelin ensin tota pysähtymistä vahvistella. Tein kymmenisen toistoa nopealla palkkauksella vapaamuotoisesta seuraamisesta, sen jälkeen pari kertaa ihan oikeasta seuraamisesta ja lopuksi palasin ihan sivulle palkkaamaan, kesti seisomassakin. Välissä paikkamakuuta kolmisen minuuttia vajaan 30 m etäisyydellä. Ei sitten mitään ongelmaa, tosin kovin suurta häiriötäkään ei ollut. Loppuun seuraamisen pysähdyksiä, välillä jäi seisomaan, mutta toistojen myötä alkoi se istuminenkin löytyä ihan automaattisesti.

Nyt taas on semmoinen olo, että pentuhan pelittää varsin kivasti. Sille tekee pieni tauko selvästi tosi hyvää, liiallinen hinkkaus suht kunnossa olevien liikkeiden kanssa ei toimi. Pitäis varmaan välillä häiriössäkin treenata, niin näkis toimiiko homma muutenkin kuin yksin tyhjällä kentällä. Ja taas jahkaan niitä kokeita, että voikin asiasta päättäminen olla vaikeaa...

Ei kommentteja: