Alkaa nuo alokkaan liikkeet tympiä, joten tehtiin vaihteeks vähän muuta. Aamupäivällä naksuttelin Ellalle ruutua sisällä. Pitkään aikaan ei olla sitä tehty, mutta Ellalla näytti olevan jonkinlainen käsitys asiasta, osasi oikein kivasti mennä suunnilleen ruutuun lyhyestä matkasta. Vähän enemmän kun tehtiin, en ollutkaan enää ollenkaan varma, tajusiko Ella koko jutun ideaa, alkoi näyttää siltä, että pennun mielestä nami tulee siitä kun tepsuttelee jotenkin paikoillaan. Pitää nyt miettiä, miten tuon kanssa edetään, kosketusalustan käyttöä olen vähän harkinnut.
Eilisestä kepinetsinnästä innostuneena päätin varovasti kokeilla, josko homma toimisi sisätiloissa tunnarikapuloilla samalla tavalla. Lyhyesti sanottuna Ella sähelsi liikaa, en saanut sitä haistelemaan edes piilottammalla yksittäistä kapulaa. Ja mä kun olin kuvitellut, että sisällä olisi helpompi pennun keskittyä. Iltapäivällä otettiin tunnarikapula lenkille mukaan, piilottelin sitä metsään ja sieltähän Ella sitä etsi varsin näppärästi. Välillä piilotin kapulan lehtien alle, mutta sieltäkin se löytyi hienosti. Tänkin kanssa pitäs miettiä järkevä etenemistapa, nenäänsä tuo pentu osaa käyttää, se ei ole ongelma, pitäis vaan siirtää tuo taito sieltä metsästä muualle. Tossa lähikentällä otettiin lopuks liikkeestä seisomisia, nyt tuntui vähän siltä, että Ella olisi tajunnut asiasta jotain. Käsiavun tarvitsi, mutta siis kuitenkin sentään pysähtyi seisomaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti