Ehdin tässä jo suunnitella Akulle tokotreenejä, mutta sepä palasi takaisin länteen. Ellan juoksujen pitäisi olla ohi (turvotus on laskenut ja vuoto loppui eilen), mutta Aku oli asiasta eri mieltä. Pari tuntia olivat samaan aikaan sisällä ja siinäkin oli pari tuntia liikaa kestettävää. Aku oli sisällä koko ajan hihnassa kiinni, vapaaksi sitä ei voinut päästää, koska se pyrki jatkuvasti astumaan Ellaa. Kun koirapoika eristettiin toiseen huoneeseen, oli huutaminen jatkuvaa. Ella otti homman aluksi leikkinä, mutta aika pian ahdistui Akun lähentely-yrityksistä, pakeni nurkkaan makaamaan, näytti kärsivältä, murisi ja väläytteli hammasta, kun Akun rupesi liian tunkeilevaksi. Kaikkien mielenterveyden takia Aku sai siis jatkaa lomailuaan Kangasalla. Nyt sitten mietitään, milloin sen uskaltaisi takaisin hakea ilman että se sekoaa taas. Aku kun ei ihan hirveen hyvä ole noitten juoksujuttujen arvioinnissa ja on joistain nartuista turhan kiinnostunut kaksikin kuukautta juoksujen loppumisen jälkeen...
Heitettiin Ellan kanssa iltalenkki pesiskentän kautta. Seuraamista tehtiin muutaman askeleen pätkissä namipalkalla, nyt seuruu oli vaihteen vuoksi oikein hienoa. Lisäksi patukkaleikin lomassa istumisia, maahanmenoja ja sivulletuloja. Välillä tuli vääriä liikkeitä, mutta suurin osa meni ihan oikein. Oispa hienoa, jos Ella oikeasti alkaisi noista jotain ymmärtää :) Muutama luoksetulo niin, että Ellan juostessa kohti heitin patukan selkäni taakse, en siis odottanut sivulletuloa. Tokalla toistolla varasti juuri ennen kuin ehdin kutsua, muuten ok. Ja kaikkein parasta oli, että osasin lopettaa treenit ennen kuin alkoi ketuttaa mikään, hyvä mieli siis jäi :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti