Tuntuu nyt olevan koirankoulutus ihan käsittämättömän vaikeaa. Illalla päätin ottaa metallikapulan palautusta. Muutama toisto saatiin tehtyä ennen kuin onnistui heittämään kapulan niin, että se jäi pystyy. Ellan mielestä sitä ei mitenkään pystynyt siitä ottamaan, oikeastaan pystyssä olevaan kapulaan ei voinut edes koskea. Päätinpä siinä sitten, etten tommoisia pelleilyjä viitsi katsella, vaan opetellaan pystyssä olevan metallikapulan noutaminen. Valehtelematta ainakin 20 min naksuttelin Ellalle kapulan kanssa tekemisestä, lopputuloksena sain Ellan painamaan kuonollaan kapulan ylempää laippaa. Suuhunsa pentu ei kapulaa kyennyt ottamaan ja lopulta kylllästyin kuuntelemaan sen turhautumisvinkukiljumista, joten päätin vähän leikittää kapulalla. Liikuttelin kapulaa maata pitkin ja otin siihen väliin muutaman noston ihan normaaliasennossa olevalla kapulalla, minkä jälkeen jätin kapulan pystyyn ja käskytin Ellan ottamaan sen. Ja Ellahan nosti sen ilman mitään ongelmaa. Toistettiin muutama kerta ja näytti siltä, että mitään ongelmaa asian kanssa ei koskaan olisi ollutkaan. Kovin kivahan on, että tuo nyt onnistui, mutta voi että kun mua ärsyttää, kun kesti noinkin kauan keksiä, miten Ellan kanssa tollasessa tilanteessa toimitaan.
Päivällä tehtiin maahanmenoja samalla systeemillä kuin eilen, ei mainittavaa edistystä niissä. Paitsi että tänään Ella ei enää juossut joka toistolla seinää päin. Mulla ois nyt videokin, mut enpä jaksanut sitä mihkään ladata. Muuta ei ollakaan tänään treenailtu. Ella pääsi Jaamikselle lenkille Nuuskun ja Rapsun kanssa, oli hirvittävän onnessaan kavereiden näkemisestä. Kauempaa kuului laukauksia ja kyttäsin tietenkin Ellan reagointia niihin. Selvästi se kuunteli, oli ehkä aavistuksen epävarman oloinen, muttei pelkäävän näyttänyt. Kesken riehumisen kuuluviin laukauksiin ei reagoinut mitenkään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti