Alkaa olla tokon treenaaminen ehkä aavistuksen pakkomielteistä, kun blogiin pitää kaikki pikkutreenitkin päivittää... Päivälenkillä piilottelin tunnarikapulaa metsään, Ella toimi tosi hienosti, syöksyi salamana etsimään, kun päästin sen hihnasta, mutta malttoi kuitenkin haistella. Hakua sen kanssa pitäis varmaan alkaa harrastaa, kun puupalikankin etsiminen on noin hauskaa... Sisällä treenailtiin metallikapulan nostoa ja istu-maa-sivua. Kapulan poiminta oli hienoa, mitään ongelmaa ei ollut edes pystyyn jätetyn kapulan ottamisessa. Istumiset, maahanmenot ja sivulletulot sen sijaan menivät iloiseti sekaisin ja lopulta turhauduin itse niin, että pääsi joku perkele lipsahtamaan. Onneksi tuo pentu ei semmoisista suuremmin välitä, katsoo vaan ihmeissään että mikä sulle nyt tuli.
En ihan oikeasti tiedä, millä saan Ellalle ainuttakaan liikettä ärsykekontrolliin. Välillä se tekee varsin näppärästi käskyn jälkeen oikean liikkeen, välillä kaikkea muuta. Mitä korkeammassa vireessä Ella on, sitä todennäköisemmin se tekee mitä sattuu, rauhallisempana tulee useammin oikea liike. Mikään liike ei kuitenkaan ole edes matalassa vireessä varma. Tokon harrastamisen kannalta asia on melko ikävä, tokossa kun koiran pitää erottaa käskyt toisistaan. Mitä ihmettä teen väärin, kun koira käskyjä opi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti