Kävin tänään hakemassa Akun kotiin. Nyt jo tekisi mieli viedä se takaisin. Koirapoika on ihan jatkuvasti Ellan kimpussa, Ella esittelee hammaskalustoaan ja siitäkös Aku innostuu entistä enemmän. Kun Ella ei anna sen hyppiä selkäänsä, astuu Aku tyhjää Ellan vieressä. Aku ei jätä Ellaa rauhaan vapaaehtoisesti ollenkaan, tällä hetkellä Aku on teljettynä häkkiin, jossa se sitten vinkuu ja läähättää. Jos oisin tiennyt, että tää on tämmöstä vielä kaksi viikkoa juoksujen loppumisen jälkeen, olisi Akulta jo pallit lähteneet niin ajoissa, ettei se tajuaisi tuosta enää yhtään mitään. Nyt pallien lähteminen on kiinni enää siitä, miten saan Akulle ajan eläinlääkärille ja jonkun meidät sinne kyyditsemään. Mulla (ja luultavasti myös Ellalla) on jo nyt hermot aika riekaleina ja Aku on ollut kotona hurjat kolme tuntia.
Käytiin Ellan kanssa purkamassa paineita tokoilemalla pesiskentällä. Junamatkoilla oli oikein hyvin aikaa miettiä, mikä treenaamisessa mättää ja mitä asialle mahdollisesti voisi tehdä. Lähdettiin nyt sitten treenaamaan sillä asenteella, että ihan sama mitä tulee, kunhan on kivaa. Ja meillä oli kivaa :) Päätin unohtaa namipalkan treenin ajaksi kokonaan ja palkata pelkästään lelulla. Ihan vain siksi, koska se leikkipalkka pakottaa vähän panostamaan siihen palkkaamiseen, nami on turhan helppo iskeä koiran suuhun ja ottaa vaan uutta toistoa perään.
Maahanmenoja tehtiin, ne oli oikein täpäköitä. Muutaman kerran Ella tosin yritti, josko palkan saisi pienellä niiauksella, ei siis millään olisi malttanut maahan asti mennä. Seuraamista kans, se oli hienoa. Vähän siihen tulee väliin sellaisia pieniä pompahduksia lelupalkalla tehdessä, mutta kun paikka ja kontakti pysyy, niin en pompuista oikein jaksa välittää, kun Ella on vaan niin kovin innoissaan. Oikeastaan nyt oli eka kerta, kun seuraaminen pysyi kasassa lelun kanssa tehdessä, mietin että onkohan liike ollut aiemmin kuitenkin sen verran epävarma, että vireen noustessa ei paikka pysy millään. Luoksetulon odotusta treenattiin myös, parilla ekalla toistolla Ella oli ihan jännittyneenä ampaisemassa luokse minä hetkenä hyvänsä, mutta sen jälkeen näytti vähän rentoutuneemmalta. Pysyi siis kuitenkin joka kerta, viisi toistoa tehtiin tota yhteensä, kuudennella kutsuin luokse ja palkkasin ennen sivulletuloa. Luoketulossa vauhti oli kohtuullinen, ei hidas, muttei täysiäkään juossut. Lelupalkka tuon jännittyneisyyden aiheuttaa, se ei ehkä paras palkkausvaihtoehto tuohon ole, mutta jo ihan agilityakin varten haluan opettaa tuota korkeassakin vireessä paikallaan pysymistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti