Ne p*rkeleen kepit ei taaskaan sujuneet. Kuja oli aluksi melko leveä, niin että Ella mahtui ihan reilusti juoksemaan suoraan läpi. Jos siis olisi juossut. Eka yritin sellaista normaalia lähetystä, jollasia nyt ollaan tehty vaikka miten monta, mutta ohi meni. Sitten kokeilin lähettää ihan kujan päästä, mutta taas meni ohi. Sitten levensin kujaa reilusti, vaihdettiin narupallo vinkupatukkaan, jota Elina vingutteli ihan kujan päässä ja päästin Ellan ihan siitä kujan päästä. Meni hyvin, toistettiin kolme kertaa vähän lähetysetäisyyttä pidentäen, onnistui kaikki. Sitten pentu tauolle.
Tauon aikana kavensin kujaa vähän, oli siis edelleen kuitenkin leveämpi kuin treenin alussa. Kolme onnistunutta suoritusta sillä ja siirryttiin muihin juttuihin. Reeni oli tämmönen:

Tehtiin noi vasemmassa reunassa olevat hyppykäännösjutut. Jokanen juttu kerran molempiin suuntiin. Ella teki pirun hyvin, ottaen huomioon, että tähän asti kaikki käännökset on tehty mutkaputkissa, en ole kääntänyt sitä radalla käytännössä lainkaan. Laajoja kaarroksia mahtui kyllä mukaan, mutta en nyt vielä jaksa asiasta välittää, oon vaan onnellinen, kun ipana pinkoo radalla minkä jaloistaan pääsee.
Tauon jälkeen tehtiin vähän pussia. Ella menee sinne oikein reippaasti, kunhan tarpeeksi läheltä lähetän, mutta kauempaa on paljon vaikeampaa. Otettiin siinä jokunen toisto, mutta tuntuu, ettei siinä edistystä tapahtunut. Jossain vaiheessa oli melko epätoivoinen kokeilu tehdä hyppy-putki-hyppy. Kierrätin Ellan hypyn takaa, jolloin sain vähän etumatkaa, mutta siinä vaiheessa kun olin putken lopussa, oli Ella juossut putken läpi ja tehnyt kolme kieppiä itsensä ympäri siinä putken ja hypyn välissä. Taidetaan siis jatkaa irtoamisharjoituksia, kun ei tuota elukkaa pysty ohjaamaan, jollei se itse hae esteitä ja irtoa. Tai ehkä joku pikajuoksija pystyy, mutta mä en. Lisäksi lähtöodotusharjoitukset pitää ottaa takaisin ohjelmaan, oon niitä vähän vältelly, kun ei aivan toivotulla tavalla suju ja Ella tuntuu paineistuvan, jos joudun sitä korjailemaan. Se tuskin kuitenkaan oppii lähdössä pysymistä, jollei sitä sille opeta eli vaihtoehtoja ei kovin kovasti ole.
Loppuun tehtiin puomin kontaktia. Ihan kamalaa sähläystä. Ella teki sataa asiaa yhtä aikaa, itse yritin epätoivoisesti ehtiä palkkaamaan oikeasta asiasta. Mulla on päässäni selvä ajatus, millaisia suorituksia siihen haluaisin, mutta käytännön toteutus ei oikein tunnu onnistuvan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti