Kirjoitin jokin aika sitten, että Ella ei ota häiriötä ulkopuolisesta elämästä. Nyt täytyy todeta, että kyllä se valitettavasti ottaa. Häiriö tosin oli aika suurta, eli ehkä en nyt vielä epätoivoiseksi ala. Käytiin vähän tokoilemassa tossa koulun päässä olevalla pihapläntillä / kävelytien pätkällä. Olin arvioinut paikan liikenteen vähän väärin, ihmisiä kulki siitä läpi useampiakin ja myös vieressä olevalla hiihtolaudulla sekä isommalla kävelytiellä oli liikennettä. Siis oikein ihanteellinen paikka aloittaa ulkotokoilut 7,5 kk ikäisen, yltiösosiaalisen koiralapsen kanssa, joojoo.
Aloitettiin sivulletuloilla ja seuraamisella. Hetken Ella ihmetteli, mikäs juttu tää on, kun ulkona pitää sivulle tulla, mutta tajusi jutun juonen pian ja teki täpäköitä sivulletuloja. Seuraamista tehtiin kanssa, välillä lähti edistämään reippaasti, välillä seurasi kivasti. Kivasti 10-20 cm päässä. Olisi niiiin suuri kiusaus hyväksyä tuollainen seuraaminen, kun se on kuitenkin nättiä ja tokotuomareita tuollainen väli ei ilmeisesti haittaa kovinkaan kovasti. Olen kuitenkin opettanut Ellaa seuraamaan jalassa kiinni ja edelleen uskon, että se on koiralle selkein paikka. Ehkä me siis vaan jatketaan samalla systeemillä kuin tähän asti.
Seuraamisharjoitusten aikana siihen pihan läpi kulki joku nainen, joka kovasti kehui, kun oli jo kaukaa katsellut, kun Ella niin hienosti tuli sivulle ja kaikkee. Ella pääsi naista moikkaamaankin ja oli tietenkin kovin onnessaan. Oli ehkä virhe päästää se tervehtimään, sillä sen jälkeen pentu sitten räksytti ihmiset, jotka siitä vierestä kulki. Ne siis meni ihan muutaman metrin päästä, eli häiriö oli Ellalle aika iso, mutta ei sen nyt räkyttää tarvis... Muutaman ihmisen kohdalla sain sen pidettyä kontaktissa, kun nami kädessä tehtiin sivulletuloja, mutta heti jos se huomas kohti tulevat ihmiset ennen kuin ehdin itse reagoida, alkoi haukkuminen. Yks mies pääsi ihan viereen, jonkun metrin päähän, ennen kuin huomasin sen, kun Ellan kanssa leikin. Ilmeisesti Ellakaan ei sitä huomannut, kun ei mitenkään reagoinut.
Seuraamisjuttujen jälkeen tehtiin liikkeestä seisomista lelupalkalla ja joitain istu-maahan -juttuja. Välissä leikittiin kovasti, jonkun jutun jälkeen palkkasin Ellan namilla, heti perään aloin leikittää ja pentuhan tarrasi leluun heti ja leikki hienosti :) Sitä seuraamistakin tehtiin noitten jälkeen lisää. Yritin saada Ellaa pysymään jalassa kiinni, nami kädessä onnistui pari askelta. Ilman namia se irtosi heti kun liikahdin. Sisällä samanlaista ongelmaa ei ole ilmennyt, joten vähän ihmettelen, mistä toi on nyt tullut. Treenaamista siis riittää ja mulla on jostain syystä tunne, että tuota irtoamista ei välttämättä ihan helposti saa korjattua, kun Ella tekee sitä, vaikka se on alusta asti palkattu nimenomaan siitä, että se pysyy jalassa kiinni. No, katsotaan miten lähtee sujumaan, eipä sitä etukäteen kannata murehtia. Ajatuksena oli treenata vielä paikkamakuuta ja -istumista (lähinnä agia varten) sekä luoksetuloja, mutta bongattiin ohikulkenut Vanni-collie ja päädyttiin parin tunnin lenkille. Ehkä ihan hyvä, ettei tullut kerralla tuon enempää tehtyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti