Sitä sun tätä

Pakkaset paukkuu niin kovasti, että ulkona treenaamisesta ei tarvitse edes haaveilla. Välillä en tiedä, pitäisikö itkeäkö vai nauraa, kun lukee valitusta -12 asteen pakkasista tai siitä, kun koira pitää verkata ulkona ennen treenaamista lämmitetyssä hallissa. Hitto kun olisi edes joku paikka, missä pakkasilla treenata... Treenien puutetta ollaan korvattu kavereiden kanssa lenkkeilemällä. Ella ei juoksujen jälkeen ole urosten kanssa oikein innostunut leikkimään ja on lenkeillä pääasiassa nyhrännyt mun lähellä, mutta narttujen seurassa se on kirmaillut huomattavasti vapautuneemmin.

Lauantaina Ella sai Akulta turpiinsa. Olin antanut niille nameilla täytetyn limsapullon pyöriteltäväksi ja sopuisasti sillä leikkivät, Aku paiskoi pulloa menemään ja Ella söi namit. Jossain vaiheessa Ella ilmeisesti tuli nurkassa liian lähelle pulloa, jonka seurauksena Akulta paloi käämit ja se päätti laittaa pikkusiskon ojennukseen. Kävin repimässä Akun irti ja pitelin hetken kiinni että rauhoittui, sen jälkeen kaikki oli taas ihan ok. Ella oli jonkin aikaa vähän reppana, mutta reipastui melko nopeasti. Pitää vähän tarkempi olla tommosissa tilanteissa, paljon nuo toisiltaan sietävät, mutta kun Akulta hermo menee, reagointi näyttää olevan hieman ylimitotettua.

Ollaan ihan vähän tokojuttuja tehty sisällä. Niin vähän, ettei niistä mitään erityistä raportoitavaa ole. Ella on ollut aivan intopiukeena, se välillä ihan tärisee innosta. Samalla tosin tuppaa sitten tulemaan ääntäkin touhuun mukaan, sitä olen yrittänyt kitkeä pois. Lueskelin eilen Caniksen artikkelia hyvän tokokoiran ominaisuuksista. Yksi virke pisti miettimään: "Jos koira ei välitä ohjaajalta tulevasta kiitoksesta ja huomiosta, on koeura tuhoon tuomittu, ellei koira pidä tekemisestä erityisen paljon". Ellahan ei palkkaudu sosiaalisesti kovinkaan hyvin, jos ollenkaan. Kehuihin se ei reagoi juuri mitenkään; tuijottaa vaan pää kallellaan, ja jos tarpeeks kauan jatkan, käy hakemassa lelun. Johonkin positiiviseen se kehut selvästi yhdistää, mutta ei ne mikään palkka sille ole. Silittelyt, rapsuttelut ja muut lääppimiset ei Ellaa treenaamisen yhteydessä kiinnosta pätkääkään, se saattaa jopa väistää kosketusta. Olen miettinyt, olenko tehnyt sen kanssa jotain väärin, kun siitä on tommonen tullut, vai enkö vain osaa sitä oikealla tavalla palkata. Oikeastaan olisi aika mielenkiintoista antaa jonkun muun kokeilla, onnistuuko Ellaa palkkaamaan muuten kuin namilla tai lelulla. Mitään erityistä ongelmaahan meillä ei motivaation ylläpidossa ole kokeissa ollut, mutta toisaalta en kyllä halua edes odottaa, että asiasta tulee ongelma. Vaikka Ella treeneissä on innoissaan, en oikein jaksa uskoa, että se into samalla tavalla kokeissa suoritusten pidentyessä säilyy ilman palkkaa. Tai hitostako mä tiiän, jos sen mielestä ne tokoliikkeet on vaan niin hirmuisen kivoja, että niitten tekeminen on ihan itsessään palkitsevaa. Ei ne kyllä ole.

Treenien puutteessa katselin eilen ihan vieraiden koirakoiden agilityvideoita ja taisin päästä hieman jyvälle siitä, miten Ellaa kannattaisi ohjata ja kuinka sen vahvuuksia voisi hyödyntää. Yritän ehkä liikaa ohjata sitä tavalla, jolla ohjattaisiin kilttiä ja kuuliaista, ohjaajassa kiinni olevaa ja herkästi reagoivaa agilitykoiraa. Ellahan on kaikkea muuta: se tykkää toimia itsenäisesti, se lukee rataa ja ohjauksen ollessa myöhässä tekee omat ratkaisunsa radan kulusta. Pitäisi nyt vaan saada sitä ohjausta muokattua paremmin Ellalle sopivaksi, ottaa ilo irti siitä, mitä se osaa. Sitä saattaisi ihan oikeasti ehtiä ohjaamaankin, kun uskaltaisi hyödyntää sen irtoavuutta ja taitoa lukea rataa. Oikeastaan oon asiasta muutaman kerran saanut kuulla, kun välillä saattelen Ellaa liikaa ja jään turhaan varmistelemaan tai muuten vaan ihmettelemään.

Ellan uusi takki saapui vihdoinkin:

Hieman lyhempi selkäpituus olisi ehkä riittänyt, kuten myös lyhyempi takasivupituus, mutta sitä saa, mitä tilaa. Parempi noin päin kuin liian lyhyt, suojaapa reidetkin kunnolla, vaikka näyttääkin vähän hassulta. Ja mikä parasta, tuo pysyy Ellan päällä! Testilenkillä pysyi paikallaan niin täydessä laukassa kuin hangessa loikkiessakin, mikä on aika hienoa ravissakin päällä pyörivien Hurttien jälkeen...