Ellan maanantaiaksat

Se ajattelee, se osaa, se on pätevä! Tehtiin ennen treenien alkua keppejä, tällä kertaa nakkipalkalla. Ja Ellahan osasi aloittaa ne ihan oikein, monta kertaa. Vaikeampikin puoli, siis se jota ei aiemmin olla tehty muuten kuin päästä auki olevalla kujalla, sujui aivan ongelmitta tavallisilla kepeillä. Ella löysi kepeille loivista kulmista myös keinun kautta, putken kautta sekä putken ja keinun kautta. Jottei nyt ihan liian hyvin menisi, saatiin kyllä lopussa muutama virhekin aikaiseksi, mutta semmosta se on, kun ei ahne ihminen osaa ajoissa lopettaa. Sujui niin hemmetin paljon paremmin kuin viime kerralla, ettei voi kuin ihmetellä. Ella vaan meni kepeille, kun sen suunnilleen niille päin heitin. Olin kyllä vakaasti päättänyt, että kyllähän se nyt p*rkele yhdet kepit oppii, mutta että noin suuri edistyminen lyhyessä ajassa. Ehkä ne kepit vielä joskus saadaan ihan radallekin?

Varsinainen treeni ei mennytkään aivan yhtä hyvin. Aiheena oli kontaktit ja putket, rata näytti tältä:

Eka ongelma oli valssi välissä 2-3. Tosi inhottava kohta tehdä laajaa valssia, kun ansaesteitä on tyrkyllä siellä sun täällä ja koira pitäisi saada suoristettua puomille. Ois pitänyt Ellan kanssa kokeilla tehdä toi alku vastaanottamalla, meidän jälkeen tulleesta ryhmästä pari sai sen sillä tavalla toimimaan tosi kivan näköisesti. Kolmoselta neloselle kääntäminen oli hirmu vaikea, vaikka puolisen vuotta sitten ollaan tehty vastaavaa kohtaa ihan ongelmitta. Kymppiputkeen Ella irtosi kivasti, 10-11 toimi sekä persjätöllä että takaaleikkauksella. 13-14 kääntäminen oli hankala, ei toiminut ollenkaan.

Kontaktit pääsääntöisesti hirmu hyvät, palkkailin osan. Erityisesti aalla oikealla paikalla pysymiseen täytyy kiinnittää huomiota, Ella kääntyy melko helposti mua kohti. Pöytä onnistui välillä, mutta erityisesti nelosputkelta tultaessa ei jarrut meinannu toimia. Lähdössä nousi kerran seisomaan ja vähän oli levoton muutenkin, palkkailin nätisti istumisesta. Parilla kerralla huomasin ottavani lähdön vähän hätäisesti, se selvästi lisää Ellan levottomuutta.

Varsinaisten treenien jälkeen tehtiin vielä tota puomilta putkeen kääntymistä. Se lähtikin toimimaan hirmu kivasti, kun ensin otin putkeen kääntämisen muutamaan kertaan ilman puomia. Tuota tehdessä Ellalle iski namijumitus: lelu ei kelvannut, ja kun namia ei saanut, seisoi koikkerineiti korvat luimussa paikallaan. Hetki meni ennen kuin sain tilanteen purettua, mutta sittenpä Ella taas leikki normaalilla raivolla. Pientä viitettä palkan vaihdon ongelmista olikin tullut jo varsinaisten treenien aikana, mutta ajattelin sen johtuvan normaalia runsaammasta namipalkkailusta. Vähän yllätyin lelun kelpaamattomuudesta, sillä muutamalla edellisellä aksakerralla on ollut ongelmia saada Ella irti lelusta, kun se on roikkunut siinä kiinni niin hullulla raivolla, ettei irrotuskäsky ole meinannut mennä läpi. Pikaisella treeniblogin selailulla selvisi, että kaikenlaisia kummallisuuksia ja jumituksia on agitreeneissä ilmennyt erityisesti alkukesällä, jonkin aikaa juoksujen loppumisen jälkeen. Olisikohan siis neitikoiran hormoneilla jotakin osuutta asiaan?