Aksatreeniä

Maanantaita seurasi kamala agilitymasennus, yhtään ei ole huvittanut ajatella mitään agilityyn liittyvää. Päätin kuitenkin lakata murehtimasta Ellan korkeutta ja jatkaa treenaamista normaalisti medeillä, kun ei se säkäluokka kuitenkaan nyt ihan hetkeen selviä. Jos Ella maksiksi mitataan, niin mietitään (ja itketään...) asiaa sitten uudelleen.

Soili tuli tänään kouluttamaan torstain ryhmää. Aku jäi kotiin ja Ella pääsi tuuraamaan isoveljeään, kun ei tommoset koulutukset Akun kanssa kovinkaan hyödyllisiä ole.

Heidiltä kävin taas ratapiirroksen pöllimässä:

Heti toi kakkoselta kolmoselta kääntyminen tuotti ongelmia. Oikeaan paikkaan Ellan kyllä sain ihan vaan valssaamalla ohjattua, mutta ei sen käännös erityisen kaunis ollut. Tuo on vähän semmoinen kohta, mihin mulla ei ole oikein mitään toimivaa tapaa ohjata Ellaa, joku tapa pitäisi opetella ja opettaa Ellalle toimivaksi. Kolmoselta neloselle pakkovalssilla, toimi hyvin kun sain ajotuksen kuntoon. Seiskan ja kasin välissä valssi, ja kasi siis ulkokautta. A:n kontakti ok. Kepit jätetttiin välistä, jatkettiin pituudelta. Radan ehdottomasti suurin ongelma oli putkeen 15 löytäminen, kun takaaleikkasin 14:llä. Aluksi en saanut Ellaa käteen 13:n jälkeen, minkä seurauksena se pinkoi muurille linjan ollessa suoraan sinne. Kun haltuunotto alkoi onnistua ja Ella kääntyä, vedin sitä putken väärään päähän. Lopulta saatiin tuo kohta pelittämään, kun sain oman liikkeen suunnan kuntoon. Lisäksi vaihdoin ohjauskäden vasemmaksi ennen hyppyä, ohjaus oli siis lopulta joku sylkkärin tapainen. Putkelle 17 Ella ei oikein kääntynyt, jos olin edellä ohjaamassa, sujui paljon paremmin, kun lähetin sen pimeestä kulmasta sinne.

Oli oikein hauskat treenit, hyvin saatiin Ellankin kanssa tehtyä. Muut hioi enemmän erilaisia ohjausvaihtoehtoja, Ellan kanssa keskityttiin löytämään edes yksi toimiva ohjaustapa. Ellalla oli taas asennetta vaikka muille jakaa, se on niin raivona radalle päästessään. Hemmetin hieno elukka :)