Ellan maanantaiaksat

Ehtikin jo tuossa välissä aksa tuntua jotenkin epätodellisen helpolta, mutta tänään palattiinkin sitten siihen normaaliin. Hankalaksi meni, kun ei voinutkaan enää antaa koiran pelkästään juosta eteenpäin, vaan piti ihan ohjatakin, vaikkei rata sinänsä vaikea ollutkaan.


Lähdöt oli taas hurjan levottomia, kerran Ella nousi seisomaankin. Elina totesi Ellan kyttäävän mun kättä, katsovan lähtöluvan siitä, minkä seurauksena se on jatkuvassa valmiudessa sinkoamaan eteenpäin mun kävellessä. Jätettiin sitten kokonaan se "käsimerkki" pois lähdöstä, eli ensin suullinen lähtölupa ja sitten vasta liikutan käsiä. Tuo alku oli mulle ihan hirveän vaikea, en tykkää sitten yhtään, kun Ellaa pitää ottaa vastaan, ohjata jonnekin ja sitten yrittää vielä jotain valssia vääntää takaakierron aikana. Joku kelvollinen räpellys siihen kuitenkin saatiin. Tuossa uudessa pussissa Ella on ihmeen kauan, melkein ehdin ohjaamaankin sen vitoselle. Kutosella olisi ollut ilmeisesti hyvä paikka päällejuoksulle, mutta eipä tullut sitä kokeiltua, kun toimi muutenkin. Kasista Ella tuli parilla kerralla ohi, mutta vähän paremmalla ohjauksella tuli siitä yli. Tossa ympyrän pyörittelyssä ei mitään ihmeellistä ollut, muurilta putkeenkin Ella osasi mennä, vaikken onnistunut sitä kunnolla linjaamaan varmaan kertaakaan. Lopussa Ella irtoili ykköselle, mutta vähän napakammalla käskytyksellä meni oikein.

Noin niin kuin koko radan kattavana ongelmana oli, etten pidä ohjausta jatkuvasti päällä, vaan heittelen Ellaa esteille. Oon ehkä joskus aiemminkin saanut kuulla asiasta, harrastan samaa Akunkin kanssa, vaikkei sitä voi edes heitellä. Niin, ja Ellaa voisi käskyttää kovemmin, se kuuntelee sillon mua ihan hyvin.

Loppuun tehtiin huono keppitreeni, se on kumma kun en sitten millään kykene järkevään toimintaan niiden keppien kanssa. Kuja oli kiinni, eka väli enemmän tai vähemmän auki. Samaan aikaan hallissa oli kaksi muutakin koiraa treenaamassa, joten Ellan lelunpalautusvarmuudella ainoaksi vaihtoehdoksi jäi palkata vetoleikillä. Pari ekaa toistoa meni oikein kivasti, kolmannella huudahdin kehun liian aikaisin, minkä seurauksena vika väli jäi tekemättä. Sitten onnistu ja ei onnistunu ja tehtiin liikaa toistoja. Että silleen. Hitto, kun en ole sitten ollenkaan tyytyväinen noitten keppien tilanteeseen, enkä järkevään toimintaan kykenemättömänä varmaan saa niitä ikinä hyviksi. Ihan pirusti niissä on tekemistä (aloitukset, pujotteluasento, häiriönsieto...) ja vähän pelkään, että kaikkien juttujen korjaaminen ei tässä vaiheessa enää hirveän helppoa ole. Mut ei voi mitään, omapa on mokani.

Loppuun vielä treeneistä videota, josta karsittu kaikki räpellykset ja aika paljon muutakin pois, hinkattiin samoja kohtia moneen kertaan.