Käytiin mölliaksailemassa Ellan kanssa parin radan verran. Virittelin Ellan molemmille radoille leikkimällä sen kanssa ja pentusen asenne tuntui paremmalta kuin aiemmissa mölleissä, joissa oon ennen rataa syötellyt namia.
Mölliradalla saatiin väännettyä puhdas nolla! Alun ohjausta mietin kauan, kun rataantutustumisessa kaikki muut suunnittelivat ohjauksen puomin ja putken välistä. Se ulkoreuna tuntui kuitenkin paljon kivemmalta, joten sieltä ohjasin. Putken jälkeisellä hypyllä takaaleikkaus epäonnistui, mutta jos uudelleen olisi saanut radan tehdä, olisin päätynyt samanlaiseen ohjaukseen ja yrittänyt hoitaa sen takaaleikkauksen paremmin. Tiedä sitten, olisiko se toinen puoli ollut kuitenkin parempi... Puomilla Ella pysähtyi liian aikaisin, mutta saatiin ne molemmat tassut lopulta maahan. Aan kontakti oli hieno.
Ykkösluokan radalta hylky, kun sovellettiin omiamme, kun ei niitä keppejä osata. Radalla oli rengas ja keinu, molemmat sujuivat hyvin. Aan kontakti vähän samanlainen kuin edellisradan puomilla, mutta puomin kontakti oli nyt hieno, palkkasin siinä.
Möllien jälkeen treenailtiin vielä puomia ja pikkuisen aata. Ajattelin kisaradoilla ja joskus treeneissäkin ilmenevän liian aikaisin pysähtymisen johtuvan siitä, että itse hidastan vauhtia / jään jälkeen / pysähdyn, kun usein tulee treenattua niin, että juoksen ennemmin reilusti ohi. Eipä tuo kuitenkaan näyttänyt ongelmaa aiheuttavan, tosin etutassut jäi välillä turhan lähelle alastulon reunaa, kun itse tarpeeksi kaukana olin. Lisäksi Ella kääntyy mua kohti, enkä osaa päättää, pitäisikö siihen puuttua vaiko eikö.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti