Tokoa toisella ja agia toisella

Aku ei vieläkään päässyt aksaamaan, mutta päätin sen kanssa iltapäivällä vähän tokoilla tossa läheisellä nurmikentälle. Ehkä paras treeneihin liittyvä päätös pitkään aikaan. Löytyi nimittäin se kauan kadoksissa ollut ilo Akun kanssa tekemiseen :) Edelleen pelkäsin sen karkaavan, mutta silti oli aika kivaa. Onhan tuo Aku aika liikuttavan suloinen, kun se naama virneessä niin kovin pätevänä tottelee :) Välillä tuollaiset asiat vaan unohtuu, kun Akuhan osaa halutessaan olla myös harvinaisen raivostuttava elikko.

Jäävillä liikkeillä alotettiin, tehtiin useita toistoja, eikä kertaakaan mennyt seisomiset ja maahanmenot sekaisin. Valtaosin palkkailin pysähdyksestä, mutta seisomisessa muutaman kerran palasin viereen, eikä Aku ollenkaan edes väistänyt! Luoksetulo kerran, hyvä oli. Kaukot i-m-i-m tehtiin kertaalleen kuudesta metristä, ei mitään valittamista. Näin, että Akulla selvästi kierrokset nousi, mutta pysyi kuitenkin hiljaa. Seuraaminen oli hyvää, alussa täyskäännöksessä irtosi, mutta parin toiston jälkeen nekin meni hienosti.

Hitto, jos tuo elukka olisi paremmin hallinnassa (paikkamakuussa pysymisen luen tähän kuuluvaksi, sillä halutessaanhan se osaa paikallaan maata), saisi sille halutessaan parissa kuukaudessa menolipun voittajaan. Alokkaaseenhan se olisi valmis vaikka heti, eikä siellä avossakaan ole mitään, mitä ei saisi treenaamalla kuntoon. Paitsi ehkä se luoksetulon pysähdys...

Ellalla oli vähän huono agiliitelypäivä. Tai siis hyvinhän se meni nytkin, mutta yleensä toimii paljon paremmin. Heidi oli suunnitellut kivan radan, alla Ellan tekemä versio siitä, hypyt 30 cm.



Ensin tehtiin 1-8. Ihan alkuun Ella varasti lähdössä, arvioi hypyn ehkä himppasen väärin, rämähti suoraan ykkösen päälle ja tuli räksyttämään mulle. Just joo. Toisella yrityksellä saatiin tehtyä koko pätkä ihan kohtuullisesti, viilattavaa kuitenkin jäi. Seuraavalla yrityksellä oli taas lähdössä ongelmia, Ella nousi seisomaan ja meni maahan, ei kuitenkaan varastanut. Treenailtiin sitä lähdössä istumista siinä sitten, palkkailin namilla muutaman kerran. Muillakin toistoilla palkkailin odottamisesta. Tolla pätkällä suurin ongelma oli 2-4, Ella pitäisi saada tosi hyvin haltuun ennen hyppyä, mutta pentusen saaminen hallintaan suoralla putken jälkeen ei ole kovin helppoa. Kummallisia ongelmia ilmeni myös putkiin irtoamisessa; Ella näytti jo lukinneen esteen, mutta kääntyikin juuri ennen putken suuta mun liikkeen mukana pois.

Toisella pätkällä (9-20) alun kiertäminen oli vaikea, Ella olisi tykännyt tulla hyppyjen välistä pois. Lopussa ei mitään kamalan ihmeellistä ollut, mitä nyt Ella ois ihan välttämättä halunnut aan jälkeen mennä puomille. 16-17 ohjasin hypyn takaa, siinä ei ollut putkeen menossa mitään ongelmaa, mutta esimerkiksi putkelta 14 Ella kääntyi pariin kertaan pois. Loppuun otettiin keinua erikseen. Ekalla kerralla juoksi suoraan läpi. Sitten meni vähän aran oloisesti, hyppäsi pari kertaa kesken poiskin ja kun meni, pysähtyi ennen alastulokontaktia. Ei kuitenkaan varsinaisesti pelokkaalta vaikuttanut. Otin useamman toiston ja lopulta parin esteenkin kautta, silloin tuli reippaasti pidemmälle.

Nythän olen sitten miettinyt, mikä tuon irtoamattomuuden aiheutti, Ella ei toiminut ollenkaan normaaliin tapaan. Se lisäksi haisteli jossain vaiheessa kentällä ja oli muutenkin vähän outo. Me ollaan viime aikoina tehty tosi paljon irtoamisjuttuja, joten liiasta kädessä pitämisestä ei voi olla kyse. Viime torstain treeneissä tarvitsi tosin enemmän hallintaa ja tavallista tiukemmin otin Ellaa haltuun, mutta jotenkaan en usko, että tuo olisi siitä aiheutunut. Ikinä ei tosin voi olla varma. Tällä hetkellä todennäköisimmältä tuntuu syy, joka varmasti monen mielestä kuulostaa tosi kaukaa haetulta: namipalkkaus lähdössä. Sen namipalkan on nyt vaan ennenkin todettu aiheuttavan kaikkia jänniä juttuja agilityssa. Jo aikoja sitten totesin Ellan vauhdin olevan huonompi namipalkalla, kunnon asennettakaan sille ei saa nameilla pelatessa. Noiden jälkeen en ihmettelisi, jos se lakkaisi irtoamasta namien takia. Noh, yhden kerran perusteella on vaikea mitään suuria johtopäätöksiä tehdä. Lähdön namipalkkausta pitää miettiä, ja kokeilla josko homman saisi lelupalkalla toimimaan. Lisäksi luulen, että Ellalle ei kovin kovaa palautetta itsenäisestä (luvattomasta) esteille irtoamisesta parane antaa, sille ei irtoaminen itsestäänselvyys näytä kuitenkaan olevan.

Pieni harmitus jäi treeneistä. Vähän ehkä turhaan, kun ei Ella huonosti mennyt, se vaan on ennen mennyt paremmin. Mulla on ehkä vähän turhan isot odotukset tuota pentusta kohtaan, meinaa taas unohtua, että se on vasta juuri ja juuri vuoden vanha. Ehkä sen ei vielä tarvitse olla aina aivan täydellinen. Vaikka se useimmiten sitä onkin. Niin joo, ja harmituksen keskellä unohtui positiiviset asiat: kontaktit oli hienot ja rimoja ei tippunut tuota alkua lukuun ottamatta.