Koikkeri-ipanoiden liitotreenit

Tänään oli Ellan vuoro päästä agirallaamaan, käytiin Katrin ja Hilpan kanssa päivällä hallilla. Pyöriteltiin tommosilla radanpätkillä, pääosin tehtiin muutaman esteen pätkissä, välillä pitempää. Rimat osittain 25 cm, osittain hypyn jalkojen päällä. Hallin katolta tippui välillä lunta, mutta Ella ei siitä lähtevästä äänestä välittänyt.


Hyppy-pussi tuotti alkuun vähän vaikeuksia, mutta parin toiston jälkeen alkoi onnistua, kun ohjasin Ellan ajoissa. Pussilta hypylle oli myös hankala, kun en meinannut ehtiä ohjaamaan. Kovin iloinen olin pätkän 12-14 onnistumisesta, Ella haki hypyn hyvin ja irtosi sen jälkeen putkeen hirmuisen hienosti. Niin, ja me siis tehtiin ihan kunnon käännös viidellätoista, näppärästi neiti kääntyi. Yhtään ennakointia se ei siinä vielä kestänyt, kääntyi ennen hyppyä, jos en vienyt loppuun asti. Hypyltä mutkaputkeen mennessä kääntyi myös pari kertaa ennen putkea pois, kun itse turhan aikaisin vaihdoin omaa suuntaani. Ella siis irtoaa tosi kivasti, mutta se myös lukee mun liikettä hirmu herkästi. Huomasin myös, että Ella taitaa katsoa mun käsiä aika kovasti, jos käsi on alhaalla, pentu tulee luo, jos osoitan jonnekin, se irtoaa sinne. Tosi hyvähän se sinänsä on, jos noin lukee, mutta mun pitäs ehkä sitten oppia hahmottamaan, missä ne kädet on...

Harjoiteltiin myös lähdössä odottamista. Valtaosin pysyi kivasti, mut välillä nousi perään, mitään selvää syytä en lähtemiseen löytänyt. Otin pari kertaa yksittäisen esteen siitä namipalkalla, kokeilin myös pitempää pätkää lelupalkalla, mutta Ella oli sitä mieltä, että nami pitäisi saada, kun niitä nameja oon siinä sille syötellyt... Tarpeeks kun härnäsin, alkoi pentua leikkiminenkin kiinnostaa, mutta eipä se namin vaihtaminen leluun tommosessa tilanteessa kovin helposti käy. Jätin Ellan muutaman kerran parin metrin päähän lähdössä noita radanpätkiä tehdessä, joutui sitä välillä palauttelemaan, mutta eipä se siitä näyttänyt paineistuvan tai mitään, joten ehkä voisi yrittää toistekin, jospa se vaikka oppisi itsensä lelupalkankin kanssa hillitsemään.

Puomin kontaktia tehtiin kans. Eka siitä kontaktin rajan yläpuolelta, sitten muutama kymmenen senttiä ylempää, ei tuntunut vaikuttavan lähtöpaikka Ellan tekemiseen. Kerran Ella tuli mun liikkeen mukana läpi, kerran pysähty ennen kuin oli etutassut maassa, muuten ei moittimista. Vaihtelin taas omaa paikkaani, välillä olin jopa muutaman metrin päässä sivusuunnassa. Liikettä sain parilla kerralla lisättyä vähän, hitaan ja lyhyen liikkeen kesti. Lisäsin nyt reilusti kestoa kontaktilla olemiseen naksua viivyttämällä, hienosti se siellä pysyi. Ella kuitenkin lähtee liikkeelle naksusta, se on oppinut hommien loppuvan siltä erää naksuun, naksun jälkeen ei siis tehdä muuta kuin haetaan palkka, sitten taas jatketaan. Muuten en asiaa koe ongelmana, mutta nyt siis kontakteilla palkkaan Ellan siitä odottamisesta pysähtymisen sijaan. En tiedä, miten se sitten pidemmän päälle vaikuttaa tekemiseen, kun se pysähtyminen kuitenkin ehkä se tärkein osa hommassa on.

Otettiin myös vähän tokoa, lähinnä sivulletuloja ja paikkamakuuta. Paikkamakuussa Ella ja Hilppa oli noin kolmen metrin päässä toisistaan, vaikeimmat taisi olla 15 m/15 s ja 5 m/60 s. Ella oli tosi rauhassa, vaikka Hilppa välillä liikkui ja sitä palautettiin takaisin yms. Pari kertaa vilkaisi Hilppaa, muuten tuijotteli mua, tosi tyytyväinen oon sen tekemiseen.