Heidi kehitteli tommosen kivan pätkän, jossa ei pitänyt mitään vaikeaa olla, mutta mäpä oon hyvä kehittämään ongelmia noista yksinkertaisimmistakin pätkistä. Tehtiin alla olevasta kuvasta toi punainen pätkä medihypyillä ja loppuun omavalintainen vauhtipätkä.
Tarkoituksena oli treenata ennakoivia valsseja (joita en ole koskaan osannut tehdä...). Radan alussa ensimmäinen huomio oli, että Aku ei lähde lähdöstä, jos yritän ottaa sen vasemmalla kädellä vastaan, tuli paljon paremmin, kun otin sen oikealla kädellä, jolloin mulla oli siis kylki koiraa kohti. Väli 5-6 toimi kohtuullisesti valssilla, mutta parhaiten persjätöllä, siinä Aku kuulemma oikein kiihdytti perääni. Valssi seiskahypyllä oli jotain käsittämättömän vaikeaa. Tai kyllähän mä osaan sen valssin tehdä, juoksen vaan suoraan seiskan viereen ja pyöräytän sen siihen. Silläpä ei kuitenkaan ole ennakoinnin kanssa mitään tekemistä ja johti siihen, että Aku hyppäsi seiskan yli suoraan, jolloin se oli sitten vaikeampi kääntää kasille. Medihypyillä ongelma ei ole kovin paha, kun hyppy on lyhyt, mutta makseilla tehdessä asialla on enemmän merkitystä. Jokunen kerta tuota kohtaa hinkattiin, välissä lykkäsin Akun Heidille ohjattavaksi saadakseni todeta, että joo, kääntyy se paremmin, jos osaa sen valssin ajoissa tehdä. 9-11 välille ei löydetty oikein mitään toimivaa ohjaustapaa, jolla Aku ois kääntyny nätisti ja vauhti olisi pysynyt.
Surkuhupaisinta tässä jutussa oli se, että lähes samaa pätkää ollaan treenattu kesällä yhdessä koulutuksessa ja kun kotiin päästyäni kaivelin tuon treenin kirjoituksen esiin, jouduin toteamaan, että silloinkin valssi tuolla seiskalla on ollut hankala. Enpä siis ole yhtä valssia oppinut tässä reilussa puolessa vuodessa tekemään. En ehkä oppinut nytkään, yksi onnistunut suoritus kun ei mitään vielä takaa. Nyt sentään ajoittain tajuan, milloin oon myöhässä, jotain edistystä varmaan sekin. Joskus kyllä tuntuu, että olisi ehkä parempi jättää tää harrastus niille ihmisille, joilla on vähän parempi koordinaatiokyky...
Taas tuli kuitenkin selvyyttä siihen, miten Akua on järkevintä ohjata. Persjätöt toimii parhaiten, Aku hakee tosi hyvin oikeaan käteen, vaikka sen jätänkin selän taakse. Rintamasuunnan kääntäminen Akua kohti hidastaa sitä kovasti. Valssit pitäisi saada tehtyä tarpeeksi aikaisin, jotta Aku ajoissa tietää, minne seuraavaksi mennään. Lisäksi Akun kanssa pitäisi liikkua jatkuvasti, ei heitellä koiraa esteille ja jäädä sitten seisoskelemaan valmiiksi johonkin ja ootella koiraa, vaan käydä hakemassa se esimerkiksi putkelta.
Akulla oli hirmuisen hyvä fiilis treeneissä, itellänikin oli oikeasti kivaa ja pystyin ihan jopa keskittymään koiran ohjaamiseen. Voitiin siis tehdä kunnolla toistoja ilman että koirapojalla olisi vauhti hyytynyt. Yhdessä vaiheessa se meinasi vähän hidastua, kun samaa kohtaa jankattiin aina vaan, mutta kun esittelin sille siansaparoa, tuli taas uutta intoa tekemiseen. Oikein mukavat treenit oli :)
Ella teki iltapäivällä vähän kosketusalustaa. Yritin naksausta viivyttämällä saada sen pysymään alustalla edes hetken ja onnistuinkin siinä. Jossain vaiheessa Ella lähti tarjoamaan pyörimistä tassut alustalla, en niistä palkannut, vaan pyysin luokseni ja lähetin uudestaan alustalle, mutta kun se ei meinannut auttaa, siirsin alustan kevythäkin viereen niin, ettei Ella päässyt pyörimään. Sit taas onnistu. Illalla tehtiin sivulletuloja ja seuraamispätkiä, niissä ei mitään uutta. Lopuksi kokeilin, miten Ella erottaa istu, maa ja sivu -käskyt toisistaan ja totesin, että aika heikosti, menee välillä ihan arpomalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti