lauantai 3. lokakuuta 2009

Kolmen viikon agitreenit

Ihan ekana haluun tietää, ketkä tätä käy lukemassa, kun ihan järkytyin kävijätilastoja katsottuani. Siis tätähän oikeasti joku lukee! Ilmoittautukaahan nyt vaan kiltisti kaikki :)

Helpompaa voisi kirjoittelu olla, jos vähän useammin päivittelisi... Aloitetaan nyt tästä viikosta, kun siitä vielä jotain muistan.

Tehtiin suunnilleen tällästä rataa (kuva pöllitty jälleen Heidiltä):


Ekana noi ympyröidyt, rata jatkui keppien jälkeen vielä rengas-putki-hyppy (oli eri kulmassa)-putken takana olleet hypyt-pussi (oli puomin vieressä) -hyppy. Tota alkua me kyllä eniten hinkattiin. Akulla oli hirmu kiva into tekemiseen, meinas heti alkuunsa karata itsekseen esteille, mikä nyt on vain ja ainoastaan hyvä asia. Alussa se paineli hypyn jälkeen suoraan puomille, mutta uudella yrityksellä sain sen putkeen. Puomin jälkeisellä putkella se livahti väärään päähän muutaman kerran, kun en ohjannut kunnolla. Putken takana olleille hypyille irtoaminen oli vaikeaa, ekan hyppäs, parista muusta juoksi ohi. Kepeille haki joka kerta tosi hyvin ja itsenäisesti vauhdista, mutta lopetti kesken muutaman kerran. Syytä en oikein tiiä, tuntu, että Aku ei vaan malttanut pujotella loppuun. Aluks saatoin vähän ennakoida käännöstä renkaalle ja vedin Akun mukanani, mutta joku kerta Aku tuli välistä pois jo ennen puoliväliä, silloin taisin kyllä just kehaista sitä vähän turhan kovasti, on joskus aiemminkin kehun jälkeen tullut pois. Mielessä kävi, onkohan se jostain kipeä ja pujottelu tuntuu ikävältä, mutta kun ei se muuten pätkääkään kipeältä vaikuttanut, niin en usko. Lopussa irtosi putken takana olleille hypyillekin kivasti. Kokonaisuudessaan koko pätkä oli ihan järjetöntä sähläämistä, mutta en sitten jäänyt mitään sen suuremmin hinkkaamaan, kun Akulla oli niin hirmu kiva fiilis, enkä halunnuut sitä pilata.

Tokaa pätkää vähän muokkasin itse, mentiin keppien jälkeen suoraan putkeen ja sieltä putken takana olleille hypyille. Ajatuksena oli, että Aku vauhdilla putkesta tullessaan irtoaisi paremmin noille hypyille, mutta eipä se kuitenkaan meinannut irrota, vaan hyppeli putken yli tai kääntyi takaisin. Tehtiin sitten niin, että Heidi palkkasi muutaman kerran kasin takana Akun, silloin irtosi hyvin. Keppien aloitus onnistui joka kerta hyvin ja nyt Aku pujottelikin ihan loppuun asti.

Puomin kontaktin kanssa en nyt tiiä, mitä tekisin. En viitsinyt Akua pysäytellä kuin parina kertana, kun se kuitenkin hidasti kontaktille kivasti. Joo tiedän, ehkä maailman paskin selitys asialle. Ja nyt sitten Aku ei ilmeisesti tiennyt, mitä siltä haluan ja tiputti raville jo puomin tasaisella osuudella. Tai voi hidastelulle toki muukin syy olla, mutta luulen kuitenkin, että johtui epävarmuudesta, kun en keksi miksi muuten se treenien kuluessa hidastuu puomilla, alussa kuitenkin juoksi reippaasti.

Noi treenit on aika suurelta osin videolla, pitää katsoa, jos saisi nettiin ladattua jossain vaiheessa. Hirmuisen hyvä fiilis jäi treeneistä, Aku oli niin innoissaan :) Into ei ihan suoraan vauhtiin siirtynyt, vaan meno oli sellaista hyppy-loikka-pomppu-jeejee -tyylistä, mutta kivaa oli joka tapauksessa. Hypyt oli kaikki 40 cm, parille yksittäiselle vähän sovitteli askeleitaan, muuten hyppi hyvin. Loppupalkaksi heitin Akulle siankorvan, jonka kanssa se sitten hyppeli pari hyppyä ja juoksi jonkun putkenkin ennen kuin jäi paikoilleen syömään. Muuten ihan jees, mutta kun Aku ei siankorvan saatuaan anna kiinni, vaan juoksee karkuun, niin homma ei ihan pelitä, kun treenit seisoo Akun syödessä...


Viime viikolla tehtiin tommosta rataa, hypyt medinä:

Onnistun turhan usein tekemään treeneistä sellaisia, etten itsekään osaa ohjata, tää oli taas niitä. Väli 3-7 oli aika haasteellinen, ei millään meinannu sujua, mutta lopulta jotenkin sain sen väännettyä. Akulla oli kivasti vauhtia, ei tykitystä, mutta juosta sain ihan riittävästi :D Loppuun tehtiin jotain helppoa pätkää, en enää muista millaista. Siinä Akulla vauhti ei ollut enää niin kova, mut kuitenkin ihan kohtuullinen.


Pari viikkoa sitten tehtiin jotain ja se meni jotenkin. Ei vaan, aluks tehtiin jotain namialustalle juoksua ja sen jälkeen helppoa radanpätkää. Ihan ok meni, mutta vauhti ei ollut kovin hyvä oikein missään vaiheessa.


Vauhti ja motivaatio on siis viimeisen kuukauden aikana parantunut kovasti, mutta enpä tiedä, mistä se johtuu. Syitä voi olla monia: Ilmat on viilenneet, Ella ei oo enää yhtä rasittava, Aku oli aiemmin jumissa ja hieronta auttoi, ollaan treenattu säännöllisesti ilman taukoja. Joka tapauksessa oon tyytyväinen, hurjan paljon kivempi harrastaa, kun toinen on intopiukeena tekemässä :) Toivottavasti motivaatio säilyy.

Ei kommentteja: