Eilen illalla pesiskentällä. Aku oli aluks ihan jossain muissa maailmoissa. Seuraamista teki ok, mutta näki ettei nyt ihan ole mukana. Suutahdin sille vähän, sen jälkeen alkoi pojalta keskittymistäkin löytyä, eikä kentällä pärrännyt mopoilijakaan häirinnyt. Ihan huippuvirettä ei kuitenkaan ollut.
Ruutun paineli iloisella laukalla ihan keskelle. Vähitellen pitensin matkaa, ehkä joku kuudes toisto olikin sitten jo 20 metristä, eipä olla ennen läheskään niin kaukaa tehty. Kerran Aku käänty kysymään, mutta sit toisella käskyllä meni ravilla nätisti ruutuun asti :) Sittenpä tulikin joku pikkupoika jollain minimopolla pärräämään kentälle, joten jäi ruutunmenot siihen, kun otin Akun kiinni. Alkuun ihmetteli mopoa, sen jälkeen ei juurikaan kiinnittänyt huomiota. Myöhemmin yritin vielä pari kertaa ihan läheltä, mut ei ollut Akulla yhtään niin innokasta fiilstä kuin alussa, joten en viitsinyt tahkota enempää.
Jatkettiin seuraamisella. Kokeilin, miten toimisi, jos täyskäännökset tekisi vasempaan, mutta ei oikein lähtenyt sujumaan. Taidetaan jatkossakin tehdä ne oikeelle, pitää vaan opettaa Aku tulemaan paremmin mukaan. Oikeastaan saatiinkin jo pari ihan kelvollista käännöstä, pysy koko ajan oikeella paikalla. Leikittiin sitten seuraamisella enemmänkin, hidasta ja juoksua, askeleita sinne sun tänne. Akun mielestä se on vaan kivaa.
Nopeita maahanmenoja tehtiin muutama, hyvin se koira putoo, kun käsimerkin ottaa avuksi. Toimis yhtä hyvin sit kun ihan kokonaisena liikkeenä tehdään...
Noutoja taidettiin tehdä puulla yhteensä 5, tarkoituksena palkata siansaparolla heti, kun tulee kunnon suoritus ja lopettaa siihen. Oikeastaan heti eka olis ollu sellainen, mutta jouduin antamaan nouda-käskyn kahteen kertaan, kun Akun piti mopoa vähän ihmetellä. Laukkasi kuitenkin iloisesti kapulalle ja palauttikin laukalla, ihan kohtuulliselle paikallekin. Varmaan se siinä vaiheessa tajusi mitään mistään toistetuista käskyistä... Kahdella seuraavalla kerralla varasti just ennen kun ehdin antaa käskyn, palautuspaikkakin oli huno . Sit pari kertaa meni muuten ok, mut palautus ravilla, toisesta niistä sit annoin sen saparon, kun totesin, ettei laukkaa enää taida tulla.
Paikkamakuussa aloin vaatia Akulta katsekontaktia muhun, tehty sitä sisällä aiemmin. Ja oli ehkä kymmenen kertaa vaikeampaa kuin kuvittelin. Akullahan pyörii pää koko ajan! Semmonen kolmen metrin etäisyys ja viiden sekunnin kesto on se, mihin tuo koira nyt kykenee. Voi mennä hetki jos toinenkin ennen kuin saadan tuo liike valmiiksi. Luultavasti menetän hermoni ja lopetan treenaamisen ennen sitä. Ei ois eka kerta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti