Koirapojan moottori löytyi :)

Aksu-Paksu Agilitykoira oli hurjan hieno! Pitkästä aikaa sillä oli kunnon fiilistä tekemisessä, voi että oli kivaa :) Löytyisi siitä vielä varmaan pykälää isompi vaihde, mutta muutaman vaisumman viikon jälkeen oon kyllä tosi tyytyväinen tänään nähtyyn menoon. Aku oli vähän vallattomalla tuulella ja ennen jotain rataa kävi jonkun oman lenkin heittämässä ja Rapsua moikkaamassa, mutta tuli nätisti takas, ja kun tehtiin, tehtiin kunnolla. Vettä satoi ja lämmintä oli alle 10 astetta, mutta sepä ei meitä suuremmin haitannut.


Hypyt 55 cm, ei ongelmia niillä. Ekalla kerralla tein tuon hyppykuvion takaaleikkauksilla, koska en ehtinyt tekemään suunnittelemaani persjättöä putkien välissä, enkä sitten päässyt 6:n toiselle puolelle, josta oisin voinut valsseilla kuvion pyörittää. Takaaleikkaukset toimi sinällään ihan ok, mutta kyllähän ne vauhtia vähän vei ja kaarrokset oli isoja. Seuraavalla yrityksellä putkien välisessä persjätössä Aku juoksi toisen putken ohi mun perässä. Sittenpä onnistui sekin ja pääsin valssaamaan noilla hypyillä. Ei ehkä tarvitse mainita, että valssit oli myöhässä, erityisesti hypyllä 11 ja aiemmin tehdyllä kolmosella. Aku kuitenkin toimi niin hirmuisen kivasti, että ei jääty jankkaamaan, vaan kävin kuivaharjoittelemassa valssaamista ilman koiraa.

Myöhemmin yritin samaa pätkää uudestaan. Ei päästy vitosta pidemmälle, kun Aku juoksenteli putkista ohi ja tunki välillä kontakteille. Ihan vaan sen takia, etten keskittynyt ohjaamiseen. Onneks meillä on ihanat treenikaverit, jotka käski pois radalta pilaamasta koiraa ja sen hyvää virettä.

Loppuun tehtiin 3 hyppyä-A-hyppy-putki-putki. Toisesta putkesta juoksi ohi, kun en ohjannut. Sitten vielä tehtiin putken peräkkäin ja lopetettiin siihen. Ois pitänyt lopettaa aiemmin, pääsi jo se paras vauhti hiipumaan.

Mitäpä muuta tähän nyt sitten sanoisi? Koiralla oli hyvä vire, jota ohjaaja ilmeisesti yritti kaikin keinoin pilata. Ilmeisesti en ikinä opi. Mitään. Ei Aku oikeasti kestä mun sekoiluja, pitäis vaan saada se ohjaus kuntoon. Onneksi Aku sentään oli hurjan ihana, eikä lopussakaan kyllästynyt. Kivat treenit oli, vaikka vähän iskee ketutus näin jälkeenpäin oman tyhmyyden vuoksi. Ei hirveesti fiilistä nosta, kun treenien jälkeen tajuaa, että jätti useamman kerran palkkaamatta koiransa, kun omien ohjausvirheiden seurauksena tuli väärä rata.