Ella on kuulkaa viisas koira. Viikko sitten veritippojen siivoamiseen kyllästyneenä totesin neidille, että kannattaa juosta nopeeta, niin pääsee taas aksaamaan. Se sitten päätti juosta juoksunsa 16 päivässä, ja kun lauantain jälkeen ei ole näkynyt merkkiäkään juoksuista, niin tänään suunnattiin aksatreeneihin. Vähän semmonen nössö ja tavallista herkempi se on nyt ollut, joten vähän mietitytti miten aksassa kulkee, mutta ihan normaalilla raivolla se esteitä suoritti.
Keppejä tehtiin alussa ja lopussa. Kuja kiinni (hieman tosin aukesi toistojen myötä ja annoin semmosenaan olla) alkua lukuun ottamatta, lähetykset suorasta linjasta. Tehtiin enemmän sitä vaikeampaa puolta, suurimmaks osaksi meni kivasti, mutta kiinni olevaan kujaan ei löytänyt sitten millään. Toiselta puolelta haki hyvin myös kiinni olevaan kujaan ja sitä puolta testattiin myös tavallisilla kepeillä, toimi hyvin. Ehkä se vielä ne oppii. Oppimista voisi edistää jos sitä alkua kaventaisi johdonmukaisesti ja tasaisesti vähän kerrallaan. Menee turhan helposti semmoiseksi edestakaisin säätämiseksi, kun kavennetaan liikaa kerralla, todetaan että oho, ei se osaakaan ja sitten taas levennetään reippaasti. Ei se homma niin etene mihinkään.
Varsinaisena treeninä harjoiteltiin lähinnä saksalaista ja niistosokkaria. Tuttuja juttuja, joita loppuvuodesta tehtiin enemmänkin, joten olisi pitänyt osata. Mutta eipä osattu. Harjoiteltiin ensin yksittäisillä hypyillä (kaikki kuusi koiraa samaan aikaan, tuli hyvä häiriötreeni samalla) ja siinä ne vielä sujui hyvin, mutta radalla ei saksalaiset meinannu pelittää ollenkaan. Ensin en osannut ohjata Ellaa takaakiertoon (?!), sitten en vetänyt sitä tarpeeksi selvästi esteestä yli (jolloin kiersi esteen), eikä persjättökään sujunut (tuli väärään käteen). Eihän siinä periaatteessa muuta ongelmaa ollut kuin että Ella ei vielä kunnolla osaa kyseistä ohjausta lukea, joten se pitää tehdä korostetunkin selvästi, vähän sinne päin ei riitä. Ajoitus mulla siinä lopussa helposti mättää, vetovaihe jää päälle, enkä liiku tarpeeksi eteenpäin. Niistosokkari lähti toimimaan huomattavasti saksalaista helpommin, siinä ainakin välillä osasin liikkua ajoissa pois Ellan tieltä.
Vähään aikaa ei ole aksassa tullut semmosta "v*ttu kun mikään ei onnistu"-fiilistä, mutta nyt oli kyllä aika lähellä. Raivostuttavaa, kun teoriassa tietää mitä pitäisi tehdä, mutta sitten ei kuitenkaan osaa. Kuulemma noi ohjaukset kuitenkin näyttää toimivan Ellalla tosi kivasti, siis sillon kun ne onnistuu. Lähdössä Ella nousi kerran seisomaan, muuten odotti hirmu nätisti. Vois ehkä taas joskus palkata sitä siitä odottamisesta. Aan kontaktit teki oikein pätevästi. Siitäkin vois palkata ehkä joskus. Keinusta lenteli vauhdilla läpi ekalla kerralla, sen jälkeen teki asiallisesti. Pitäs varmaan jotain odota-käskyä Ellalle keinulla huudella, se nyt vähän turhan usein vetää ekalla kerralla läpi.
Hallin pihalla tehtiin hyppyä, noutoa ja hyppynoutoa. Hyppy hyvä, hyppynoutokin tosi hieno. Mutta nouto, se meiän varma liike, ei ollutkaan niin hyvä. Tai muuten joo, mutta Ella palautti ravilla. Toivottavasti oli vaan joku ohimenevä häiriö, eikä tavaksi ota. Kotona Ella treenasi paikkaistumista eteisessä Akun pissatuksen ajan, siellä se napotti rauhallisena samassa asennossa kun tultiin takaisin, joten oletan sen tehneen hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti