keskiviikko 1. joulukuuta 2010

Tokoa pakkasella lumihangessa

Juu, kyllä se treenaaminen niinkin onnistuu. En kyllä kiellä, etteikö olisi kivempi treenata lämpimämmäsä kuin -16 asteessa. Tai edes ilman sitä lumihankea. En millään meinaa hyväksyä että jo marraskuusta alkaen on näin paljon pakkasta ja lunta. Mulla ei pää kestä jatkuvaa sisällä kykkimistä ja Ellallakin kertyy vähän ylimääräistä energiaa, joten lähes normaalit lenkit ollaan tehty pakkasesta huolimatta. Tassut noilla molemmilla tuppaa ajoittain palelemaan, pitäis hankkia uudet töppöset niille, kun vanhoista ainakin osa katosi viime talvena.

Treenattiin siis Ellan kanssa lähikentällä. Mitään älyttömiä toistomääriä ei siellä pakkasessa voinut tehdä, joten käytiin lähinnä avoimen liikkeitä kokonaisina läpi. Noutoa aluksi. Ekalla toistolla piti huonosti kiinni kapulasta, toisella taisi vähän pureskella sitä, kolmas kaikin puolin hieno. Liikkeestä maahanmenossa ekalla yrityksellä nousi ylös kun kävelin kohti, näytti olevan ajatus jossain ihan muualla, luultavasti palelikin. Toka toisto hyvä. Liikkeestä seisominen heti hyvin. Luoksetulon pysähdyksiä tehtiin enemmänkin, hyviä ja huonoja mahtui mukaan, joka kerralla pysähtyi kuitenkin. Negatiivisesta palautteesta (=huono olit, ei kelpaa, tee paremmin) paransi taas suoritusta. Kaukoja otettiin kävelytien puolella. Ekalla yrityksellä räpelsi ekassa istumaannousussa jotain, sen jälkeen teki kaksi moitteetonta settiä.

Sisällä ollaan parina päivänä tehty häiriöpaikkamakuuta, Ellan mielestä varmaan maailman kamalimmalla tavalla: Ella paikkamakaamaan, sitten levittelen sen ympärille nameja, menen toiseen huoneeseen ja päästän Akun syömään namit. Aluksi yritti Ella osallistua namien syömiseen, mutta kun kerroin, että siitä makuustapa ei luvatta lähdetä, niin sepä on maannut oikein rauhallisesti paikallaan ja saanut sitten megapalkan pysymisestä. Lelujen ja namien heittelyä paikkamakuun aikana ollaan kanssa harrastettu, ne nyt ei Ellaa pahemmin häiritse. Lisää häiriötreeniä tuohon pitäisi saada, mutta vähän heikosti on mahdollisuuksia, kun ihan ei näillä pakkasilla lumihangessa viitsi koiraa makuuttaa.

Hirmuisesti tekisi mieli kokeisiin Ellan kanssa. Oikeastaan ajatuksena oli lähteä ens viikonloppuna Tampereelle tokoilemaan, mutta jahkasin asiaa niin kauan, että ilmoaika ehti loppua. Toisaalta hyvä niin, sillä piilopaikkamakuun varmuudesta ei ole takeita, on niin vähän tehty sitä muiden koirien kanssa. Toisaalta harmittaa, kun niitä kokeita ei nyt sitten pitkään aikaan ole oikein missään. Ihan väärään aikaan iskenyt mulle tää tokoiluinnostus.

Ei kommentteja: