torstai 2. syyskuuta 2010

Tokoilua

Tokoiltiin iltapäivällä Katjan ja Hinkun kanssa pesiskentällä. Pelkästään Ella lähti mukaan ja koikkerineiti pistikin touhun välillä ihan pelleilyksi. Siitä saattoi ehkä huomata, että pari päivää ollaan harrastettu lähinnä päiväunien nukkumista...

Alkuun tehtiin paikkamakuuta. Ensin menin parinkymmenen metrin päähän, mutta siirryin lähemmäksi, kun Ella oli hieman rauhattoman oloinen, vaihtoi kerran lonkkaa ja vilkuili sivulle. Tuntui rauhoittuvan, kun olin lähempänä. Palkkailin melko tiheästi.

Tehtiin seuraamista, hihnassa ja vapaana, ilman välipalkkaa. Halusin nähdä, saadaanko treeneissä samanlainen jätättäminen aikaan kuin mitä kokeessa. No ei saatu. Hihnassa Ella seilasi vähän missä sattuu, välillä seurasi ihan ok, mutta ei kyllä ollut ollenkaan sellainen normaali. Välissä ihan pienesti sitä riehutin, sitten jatkettiin vapaana seuraamisella. Eipä siinäkään paikka oikein pysynyt ja alkupuolella kakara päätti sitten vähän räksyttääkin mulle. On se kiva, kun saadaan tämmösiä uusia jänniä juttuja liikkeeseen mukaan, ettei turhan tylsäksi mene. Yks luoksetulo käskytettynä, heitti aika pitkän lenkin sivulle tullessaan, kun ei jarrut ilmeisesti vauhdista oikein toiminu, muuten hyvä.

Tokan erän alkuun noutoa, käskytettynä sitäkin. Ella varasti, otti kapulan ja lähti rallailemaan sen kanssa ympäri kenttää. Tarpeeksi juostuaan viitsi sitten kapulan palauttaakin. Otin muutaman ihan lyhyen noudon, ne ok. Sitten yritettiin taas ihan oikeana liikkeenä, kapulan saatuaan lähti taas kunniakierrokselle. Sen jälkeen kakara joutui hihnaan, tehtiin lyhyehköllä matkalla toistoja. Palautteli ok, mutta sitten iski jumitus, ei lähtenyt Ella käskystäkään noutamaan. Ensin ajattelin sen häiriintyneen hihnasta, mutta luultavammin kentän toisessa päässä olleet pallonheittelijät pennun pään sekoittivat, niitä tuijotteli. Seuraavaksi seisomisia, valui jatkuvasti aika paljon. Syyksi paljastui asia, jota mietin jo maanantaina, kun Ella välillä pysähtyi ihan pieneksi hetkeksi, mutta jatkoi sitten eteenpäin. Ollaan nyt aika kauan toistettu kuvioo: Ella pysähtyy – naksautan - Ella lähtee palkkaa vastaan - Ella saa palkan, kun olen ajatellut, ettei sillä naksun jälkeisellä elämällä niin suurta merkitystä ole. Ehkä sillä kuitenkin on. Sitä vastoin namien kädessä pitämisellä ei ole. Lähti pysäytykset nopeutumaan melko äkkiä, kun aloin heitellä namia Ellan taakse heti naksun jälkeen.

On se hienoa, että koira on innokas. Jospa se joku päivä vielä oppisi suuntaamaan innokkuutensa asialliseen toimintaan. Hirmu kiva virehän Ellalla on, tykkään kun se on tommonen, vielä kun oppisin kanavoimaan tuon innon oikein. Jonkin verran häiriöö se näyttää nyt ympäröivästä maailmasta ottavan, mutta ehkä se vielä tottuu.

Agitreenitkin ois tänään ollu, kovasti teki mieli lähtee, mutta jätettiin ne kuitenkin ihan suosiolla välistä, kun muutenkin saa olla yskimässä keuhkojaan pihalle. Aku pääsi illalla temppuilemaan, kun tokotkin jäi välistä. En vaan tahdo enää keksiä, mitä temppuja sille opettaisin, kun se osaa jo niin paljon kaikkea. On siinäkin sitten ongelma.

Ei kommentteja: