Aksaa vaihteeksi

Eilen touhuiltiin tokoja sisällä kaukojen (m-i-m) verran. Ella kyllä jollain tasolla osaa noi pitemmästäkin (6 m taisi olla nyt pisin) matkasta, mutta jos liikaa innostuu, alkaa tulla ihmeellistä tepsuttelua väliin. Lisäksi istumaannousu on jostain syystä kamalan vaikea, Ella nousisi mielellään seisomaan. Tekee sen kyllä oikein nätisti, ei liiku yksikään tassu minnekään. Mutta siis treeniä lisää, ei tuossa mitään varsinaista ongelmaa ole, kunhan saa kakaran keskittymään asiaan.

Illalla oli aksaa ohjelmassa. Alkuun tehtiin keppejä. Kuja kapeampi kuin viimeksi, alku muuta kujaa leveämpi. Eka neljä toistoo palkka maassa, sitten kaks toistoa palkka kädessä. Nyt ei ollut alussakaan mitään kamalaa räpeltämistä, lähti sujumaan heti kerrasta.

Radaksi Satu oli tuonut jonkun tolleriagilityn pätkän, näytti suunnilleen tältä:


Eka pätkä 1-15. Kolmosen takaakierto tuotti aluksi ongelmia. Jos olin myöhässä, Ella hyppäsi sen suoraan tai haki takana olevia esteitä, mutta saatiin hyvin toimimaan, kun sain oman ajoituksen kuntoon (eli jätin koiran kontaktille ja otin sopivasti etumatkaa). Takaakierron jälkeen vein Ellan valssilla neloselle, jonka jälkeen Ella olisi halunnut mennä putkeen (yllätys, yllätys...), mut ei päässyt livahtamaan sinne kuin kerran. Seuraavat ongelmat tuli ysillä, kun en ehtinyt kierrättämään, kun Ella ei osannut jäädä keinun kontaktille. Niin että pitäisköhän nyt vaan sekin sille opettaa kunnolla? Toimi sitten kun sain riittävästi etumatkaa. Kympilläkin oli jotain pientä häikkää, mutta sekkin saatiin toimimaan. Väli 11-12 oli myös ongelmallinen, mutta muutamalla putkeenlähetystoistolla ja juoksemalla tarpeeksi kauas kohti 12 putken toista päätä, alkoi Ella löytää putkesta putkeen puomin hakemisen sijaan. Lopussa ei ollutkaan mitään ihmeellistä. Toisessa pätkässä ei ollut suuria kummallisuuksia, välin 27-30 ohjasin pysymällä puomin aan puoleisella puolella.

Keinun lisäksi myös muilla kontakteilla oli vähän ongelmaa. Puomista Ella tuli kertaalleen läpi. Ei mitenkään törkeästi, pikemminkin vähän hämmästyneenä, luultavasti ihmetteli, kun lähdin putkea kiertämään. Sen nyt kuitenkin pitäisi sellainen kestää, joten neiti sai sylikyydin takaisin esteen alkuun. Aalta taisi lähteä pariinkin kertaan kehun jälkeen pois. Tässä pitää oma toiminta tarkastaa, olen kuvitellut käyttäväni "tule"-sanaa vapautuskäskynä, mutta kun tarkemmin alkaa ajatella, saatan välillä luistaa siitä ja jollain liikkeellä vaan ottaa Ellan mukaan. En tiedä. Joka tapauksessa näyttää siltä, että huonoja suorituksia kontakteilla tulee silloin, kun niitä tehdään osana rataa.

Ella oli tällä kertaa aika kivasti ohjattavissa. Toki se valitsi vääriäkin esteitä, jos ohjauksesta yhtään mitään vihjettä niitten suuntaan sai, mutta mitään tolkutonta sikailua ei nyt ollut havaittavissa. En tiiä, näkyikö tuo sitten vauhdissa, kun ei niin raivopäinen asenne ollut kuin mitä aina välillä.

Akulle sovelsin ekaa pätkää helpommaksi ja tein keppejä, tokalla kierroksella juostiin toi helpompi pätkä läpi. Ei se edelleenkään irtoa, eikä vauhtikaan päätä huimaa, mutta kivaa näytti taas olevan.