sunnuntai 8. elokuuta 2010

Tokokoe

Ella osallistui tänään JoA:n järjestämään tokokokeeseen. On nyt niin ristiriitaiset fiilikset, että sattaa tulla sekavaa tekstiä.

Luoksepäästävyys 10 Istui sievästi paikoillaan.

Paikkamakuu 0 Meni maahan hyvin ja makasi alkuun aika rauhallisen oloisena. Vieressä oleva koira nousi ylös, mutta sekään ei suuremmin Ellaa näyttänyt hetkauttavan, mutta sitten Ellan takana maassa oleva kehänauha otti tuulta alleen ja liikkui vähän. Sitä Ella sitten säpsähti (yllätyin, ei se yleensä kovin pienestä sätky) ja nousi seisomaan, jonkin ajan kuluttua meni takaisin maahan. Loppu meni hyvin.

Tuon paikkamakuun jälkeen olin ihan hajoamispisteessä, v*tutus oli jotain ihan käsittämätöntä. Mietin, miten voi olla ihminen niin huono, ettei osaa opettaa ainuttakaan koiraa makaamaan paikallaan. Toisaalta mietin, miten voi käydä niin paska säkä, että se kehänauha liikkuu juuri Ellan kohdalta (se ei siis todellakaan koko matkalta heilunut, vaan just siitä Ellan takaa) juuri paikkamakuun aikana, kun se suurimman osan ajasta pysyi paikallaan.

Olin vähällä keskeyttää kokeen siihen, kun en ollut ollenkaan varma, kykenenkö mitään enää tekemään (en mä mitenkään raskaasti ota noita paikkamakuuongelmia...). Jatkettiin kuitenkin, vaikka fiilis oli ihan kateissa.

Seuraaminen kytkettynä 9½ Juoksuosuudella vähän jätätti, muuten ok.

Seuraaminen taluttimetta 8½ Jätätti melkein koko ajan vähän. Jälkeenpäin mietin, että yksi ylimääräinen käsky olisi voinut auttaa, Ella oli ehkä vähän epävarma hommasta.

Liikkestä maahan 0 Seisoi. Ellan ilmeestä päätellen en sitä olisi saanut maahan minkäänlaisella käskyllä.

Luoksetulo 9 Ennen sivulletuloa haisteli maassa olevaa merkkiä. Tokokehässä on paljon jänniä juttuja pienelle koikkerinpennulle.

Liikkestä seisominen 8½ Valui kamalasti ja jotain vikaa taisi lopussakin olla, yllätyin että tonkin verran pisteitä saatiin.

Estehyppy 0 Ei hypännyt, ei sitten millään. Lähti esteelle, mutta pysähtyi sen eteen "emmää pääse tosta yli". Mun agilitykoira. Tosin ihan oma mokani, me ollaan taidettu treenata maksimissaan 40 cm korkeata hyppyä ja nyt olikin sitten 45 cm. Toki voidaan miettiä, olisiko mennyt paremmin, jos olisin kauempaa hyppyyn lähettänyt, mutta ehkä me nyt vaan treenataan tota korkeampaa.

Kokonaisvaikutus 8 "Paikallaolosta huolimatta".

Yhteensä 115 pistettä, ALO3
Tuomarina oli Markku Mäntynen


En oikeasti tiedä, mitä tuosta paikkamakuusta pitäisi ajatella. Tekisi mieli kysyä joltain muilta, että onko se nyt ihan paska, pitääkö mun ryhtyä stressaamaan asiasta vielä enemmän? Voiko tuota koiraa viedä enää kokeisiin? Milloin sen voi viedä? Milloin se on varma? Tuomarin mielipide paikkamakuun nollaajista tuli monessa kohtaa varsin selväksi, kyseessä on selvästi suurin rikos, mitä tokokokeessa voi tehdä.

Mietin, suhtaudunko ongelmaan liian kevyesti, kun en kuitenkaan loppujen lopuksi koe tarpeelliseksi kamalaa paniikkia asiasta vetää. Ella on nuori, vilkas koira, joka reagoi ympäristön ärsykkeisiin. Joo, kyllä, sen pitäisi kestää tuulessa tuulessa läpättävä kehänauha häiriönä. Se ei nyt kestänyt sitä ja jatkossa tiedetään treenata suuremmassa häiriössä.

Vaikka kolme liikettä meni nollille, oon kuitenkin toisaalta tyytyväinen. Ella oli hommassa mukana koko kokeen ajan, eikä häröillyt mitään kummallista. Ne liikkeet, mitkä se teki, meni kohtuullisen hyvin. Vaikka Ella vähän ehkä hämillään tuntui ajoittain olevan, niin sillä taisi kuitenkin olla ihan kivaa. Se oli ihan hieno, pieni hollantilainen lintukoira siellä isojen palveluskoirien joukossa.

Tiiänpä taas, mitä treenataan. Niitä hiton jääviä. Suunnittelin tekeväni käskyistä niin erilaiset, että Ella ei vaan voi sekoittaa niitä, ja sitten toistoilla takoa niiden merkitykset sen päähän. Ja nyt kun ei ihan heti ole mitään koetta tulossa, niin uskallan varmaan vaatia kakaralta nopeutta käskyjen tottelemiseen. Hypylle toistoja korkeammalla esteellä, siitä nyt en jaksa suurempaa stressiä ottaa. Sitten isketään kaikka ylimääräisiä härpäkkeitä kentälle, jottei Ellan tarvitse niitä ihmetellä. Paikkamakuuta paljon kaikenlaisessa häiriössä, sillä sitä varmuutta hommaan varmaan saa. Pienenä ongelmana on, etten oikein osaa määrittää, milloin Ellalle pitäisi kertoa, että nyt ei kelpaa. Miten siihen pitäisi suhtautua, jos se nousee treeneissä seisomaan? Ja miten suurta häiriötä sen pitää kestää? Siis periaattessahan sen pitäisi kestää mitä vaan, mutta kuitenkin haluaisin, että se voisi luottaa siihen, että mitään ikävää ei tarvitse paikkamakuussa kokea.

Seuraamisillekin pitäisi tehdä jotain, mutten tiedä mitä. Ne huononee selvästi kokeessa, treeneissä on ihan poikkeuksetta parempaa, vaikka välillä pientä säätämistä onkin. Koska Akun kanssa on nähty molemmissa virallisissa kokeissa ihan sama ilmiö, epäilen syyn olevan itsessäni. Jotain teen erilailla, mutta mitä? Pitäiskö ruveta vetämään jotain rauhoittavia ennen koetta, jotten jännityksissäni tee jotain kummallista? Helpottaisi, kun löytäisi sen jutun, mihin noi koikkerikoirat tossa reagoi noin voimakkaasti.

Ei kommentteja: