lauantai 7. elokuuta 2010

Aksaa hillittömässä helteessä

Miten huono lämmönkestävyys voi ihmisellä olla? Oltiin vissiin jossain koulutuksessa aamupäivällä, mutta puolet asioista hävisi mielestä samantien ja tilalle tuli ikävä päänsärky. Äsken kävin kaupassa ja kotiin päästyäni yritin kovasti tunkea perunapussia pakastimeen ja jäätelöä jääkaappiin. Ei tee hyvää agiliitää aurinkoisella kentällä, kun varjossakin lämpötila lähentelee 30 astetta...

Sanna Katainen oli tänään JoA:lla kouluttamassa ja Ellan kanssa lähdettiin hakemaan uutta oppia. Ella toimi alkuun suht normaalisti, mutta lopussa hyytyi. Rata oli jokseenkin hankala, eikä Ellan kanssa päästy kuin puolivälin paikkeille. Hypyt 35 cm, ei tainnu tiputella.


Alku oli taas tommonen "pentu tulee päälle tai sinkoaa selän taakse", kakkosen takana piti siis olla vastaanottamassa. Kuten Elina pari viikkoa sitten, myös Sanna suositteli opettamaan Ellalle jonkun hidastuskäskyn, kun sillä on taipumusta vetää kovaa ja kauas. Harjoiteltiin sitä pari kertaa lelun kanssa, kun en suostunut namipalkkaa siihen ottamaan. En tiiä, pitäiskö kuitenkin sitä namiakin kokeilla, kun lelupalkka alkaa olla jo niin kiva, että pennun pää ei ehkä namista enää sekoa. Takaakierrot onnistuivat hyvin, mutta 3-5 väliä hinkattiin kerta jos toinenkin, kun Ella oli kovasti menossa väärään putkeen. Alkuun vika oli mun valssissa, mutta lopulta sain siihen jo sellaisen ohjauksen, että koiran olisi pitänyt sinne oikeaan putkeen mennä, mutta eipä se mennyt. Putkesta putkeen meno oli tossa kohtaa Ellalle kamalan vaikea, kun paikaltani yritin sitä kutoselle ohjata, jäi siihen eteen räksyttämään.

7-9 tuotti myös hankaluuksia, en meinannut saada ohjausta toimimaan, ei olla tehty ennen semmosta, en tiiä mikä sen ohjauksen nimi ees on, mut valssin jälkeen rintamasuunta oli aalle päin ja koira kieputettiin sisäkautta hypyn ympäri. Ella tuli taas päälle, mutta helpotti, kun en mennyt liian aikaisin kasin viereen töröttämään. Kympillä saksalainen lähti pelittämään, kun sain Ellan vietyä hypylle putken sijasta. Puomilta putkeen Ella meni heti kerrasta ja väli 13-18 saatiin toimimaan suht tuskattomasti, 15:llä tehtiin niistopersjättö.

Pitemmälle ei sitten tehtykään, kun Ellalla alkoi vauhti hidastumaan. Näytti siltä, että menisi kyllä, mutta kun ei vaan jaksa. Noin selvää hyytymistä en Ellalta ennen ole nähnyt, joten en viitsinyt kokeilla, mitä seuraavaksi tapahtuisi, vaan lopetettiin treeni siihen. Kouluttajan kanssa jutellessani Ella meni ensin putkeen hengailemaan ja sen jälkeen poistui kentältä, kävi Luxia ihmettelemässä ja meni toiseen estekonttiin, joten ilmeisesti senkin mielestä oltiin tehty ihan tarpeeksi. Täytyy olla tarkempi tommosissa tilanteissa, jottei nyt tavakseen ota lähteä kentältä muualle hillumaan.

Lähtöjen kanssa oli taas ongelmaa ja Sannakin niistä huomautti. Aluksi Ella varasti, seuraavalla kerralla se taisi olla noussut seisomaan, kun sen kutsuin mukaan. Kai noihin pitäis alkaa puuttua tiukemmin, Jotenkin onnistun ongelman sivuuttamaan kerta toisensa jälkeen, kun melkein aina parin toiston jälkeen Ella alkaa pysyä jo varsin hyvin. Kontaktit taisi tehdä ihan hyvin, kun en mitään erityistä niistä muista.

Kiva koulutus oli, tosin rata oli ehkä vähän turhan haasteellinen Ellan tasoiselle. Tai mun tasoiselle, kai se Ella menisi, jos sitä osaisi ohjata. Vähän jäi sellainen "en varmaan ikinä opi ohjaamaan tuotaa koiraa" -fiilis. Jotenkin mulla on pakka ihan hajalla Ellan ohjauksen suhteen, kun tulee opeteltua ihan uusia ohjauskikkoja ennen kuin se ihan perusohjaus on kunnossa. Me tarvittais varmaan jotain "näin teet valssin ja takaaleikkauksen ja ohjaat koiran oikeassa kulmassa esteille"-kurssia. Toisaalta tuntuu, että nyt pääsi aika helpolla, olisi voinut kouluttaja enemmänkin vaatia. Meni muutama mun "mutku..." -selitys aika helposti läpi, vaikka tiiän itsekin, että ne ei aina kovin perusteltuja ole... Oon yrittäny vähentää turhaa vastaanvänkäämistä, mut ei ilmeisesti onnistu. Mukavaa oli joka tapauksessa ja ehkä sitä jotain uutta oppiakin tarttui mukaan, vaikkei mitään suurta valaistumista tapahtunutkaan.

Ei kommentteja: