sunnuntai 25. heinäkuuta 2010

Tokoa tokon perään

Tänään ollaan tokoa treenattu ihan pariin otteeseen. Iltapäivällä oltiin pikkukentällä Sinkkolan lähellä. Viereisessä tarhassa oli muutama vasikka ja Sinkkolassa menneillään Tohtori Sykerö -esitys, joten saatiin vähän erilaista häiriötä. Viereisellä kävely/pyörätiellä oli myös liikennettä kivasti, lapsiakin siinä kulki.

Tehtiin seisomisia ja paikkamakuuta väliin. Seisomiset sujuivat ja eivät sujuneet. Kepillä leikityksen jälkeen lähtivät sujumaan. Eivät sujuneet ollenkaan muutaman vähemmän hyvän toiston jälkeen. Paikkamakuuta yhteensä varmaan 10 min pääosin 1-3 min pätkissä, itse pysyttelin parinkymmenen metrin päässä. Ihan täysin tyytyväinen en ole, Ellalla pyörii pää vähän turhan paljon, ja kun porukkaa kulki ohi enemmänkin, näytti Ella hetken aikaa vähän hermostuneelta (tai jännittyneempi tai joltain, ei ihan täysin rento ollut). Se kuitenkin pysyi koko ajan, eikä näyttänyt siltä, että edes harkitsisi lähtemistä. Palkkaamisen ajoitin niihin hetkiin, kun Ella katseli muhun päin rennon oloisena. Voisi ehkä väliin tehdä lyhyemmällä matkalla tai tiheämmällä palkkauksella. Äh, en oikein tiedä, miten paikkamakuuseen pitäisi suhtautua. Välillä tuntuu, että luotan Ellaan liikaakin, välillä taas hermoilen sen jokaisesta korvan liikuttamisesta.

Illalla pesiskentällä. Ensin leikitin ihan vähän ja sitten otin palkatta putkeen kokonaisina liikkeinä liikkeestä maahan - luoksetulo - liikkeestä seiso. Vähän oli ylivireistä ja kovin pingoitettua touhua, maahanmeno ja luoksetulon perusasento vajaat (maahanmenossa palasin luo vasta kun oli kunnolla maassa), mutta ihan oikein ja reippaasti teki kaikki liikkeet, myös seisomisen. Lelupalkka tuon jälkeen, sitten yksi seisominen erikseen, se ok. Sitten palkatta putkeen seuruu - maahanmeno - luoksetulo - seisominen. Nyt vire oli vähän matalampi ja maahanmenokin oli kunnollinen. Eka seisomisenkin tilalla meni maahan, mutta uudella yrityksellä onnistui. Noiden jälkeen jääviä (seisomista lähinnä) erikseen ja vähän seuruuta. Seuraamisessa oli kovasti tarjoamassa jääviä, mutta jatkoi sitten kuitenkin seuruuta. Seuraamisen paikka on nyt vähän mitä sattuu, varsinkin lelupalkalla edistää. Seisomiset onnistuivat suurimmaksi osaksi, ihan täydellisiä ei tullut, mutta monta hyvää, vain pari kertaa hiippaili enemmän. Tulipa sitten tehtyä palkkaamattomuustreeni ja todettua, että pentu toimii ilman jatkuvaa palkkaa. Palkkaamattomuus ei nyt kuitenkaan sinällään ollut se treenattava juttu, halusin vain testata, mitä seisomiselle tapahtuu, kun sitä ennen tehdään muita liikkeitä.

Vähän nyt aukesi tuon seisomaan jäämisen ongelmat. Se kaikkein pahin hiipiminen, jopa seuraamisen jatkaminen, on ihan vaan epävarmuudesta johtuvaa. Ella vähän paineistuu, ei tiedä mitä tekisi, joten se seuraa. Vähempi hiipiminen johtuu jostain muusta, jatketaan sen selvittelyä.

Ei kommentteja: