Eka tehtiin 1-7. Kakkosella linjasin liikaa ja Ella sujahti putken väärään päähän. Lähti toimimaan oikein kivasti, kun vähän hillitymmän vekin kakkoselle tein. Neloselta vitoselle kääntäminen oli vaikeaa, siinä tuli tosi iso kaarros. Siinä piti käydä vetämässä Ella hypyn yli, mutta se oli kovin vaikeaa, en tykkää yhtään mennä niin lähelle estettä kuin pitäisi. Toinen vaihtoehto oli mennä hypyn oikealle puolelle, vekata koira oikeaan suuntaan ja jotenkin jollain sylkkärillä heittää se hypystä yli. Joku sylivekki se varmaan oli nimeltään ja oli juuri niin vaikeaa kuin miltä kuulostaakin, ihan kamalaa mennä siihen hypyn eteen niin, että se jää selän taakse. Lopulta sekin taisi jotenkin onnistua, mutta en tykännyt yhtään. Kutoselta Ella haki ykköshyppyä ja teki laajan kaarroksen, mutta se korjaantui, kun vähän kävi koiran linjaa muuttamassa.
Ekan pätkän perään tehtiin suoraan 8-11, siinä harjoiteltiin takaakiertoniistopersjättöä. Kamalaa oli sekin, kun olisi pitänyt mennä ihan siitä hypyn vierestä ja vetää koira nenästä hypyn yli. Oikealta sitä hinkattiin vaikka miten kauan, vasemmalta oli helpompi (kun sai sentään olla koko ajan hypyn vasemmalla puolella...). Vähän Ellalla alkoi tuossa vauhti hidastui, ei sekään määrättömästi näytä toistoja kestävän. Muutaman kerran se jäi toistojen välissä vaan kentälle paikalleen seisomaan, eikä ois millään tullu luokse. Luulen, että se yksinkertaisesti väsyi kuumuudesta.
Välissä käytin Elllan uimassa. Kolmas pätkä oli 11-18, varsinkin alussa Ella kävi aika kuumana. Välillä 11-12 harjoiteltiin takaaleikkausta, oli vaikeaa kun olisi linjatakin siinä pitänyt. Joskus ollaan jossain Akun kanssa vastaavaa harjoiteltu ja tosi hankalaa oli silloinkin, Ellan kanssa en oo varmaan ikinä tommosessa kohdassa takaaleikkausta tehnyt. Oikeastaan luulin, ettei Ella tommosta takaaleikkausta osaa, mutta kyllä se vaan onnistui, kun sain oman ajoitukseni kuntoon kamalan toistomäärän jälkeen. Toinen vaikeus oli vekin tekeminen välille 13-14, mutta sekin onnistui, kun olin ensin mm. juossut hypyn siivekettä päin... Valssia 16 ja 17 väliin tehtiin myös muutama kerta, musta tuntui, että en millään ois ehtinyt. Ella turhautui tällä pätkällä jossain vaiheessa aika paljon, alkoi tulla sellaista turhaa räksytystä vähän joka väliin.
Ihan lopuksi tein kontakteja. Aluksi Ella putosi/juoksi/hyppäsi alas muutaman kerran noin puolivälistä puomin nousevaa osuutta, joka kerta samasta kohdasta. En oikein tiiä, mikä siinä oli ongelmana, vähän vinosti Ella puomille meni, muttei mun mielestä niin vinosti, että se nyt sen takia putoaisi. Toiseen suuntaan ei vastaavaa ongelmaa ollut, eikä alun jälkeen tuohon samaankaan suuntaan. Ekalla kerralla loppuun asti päästyään Ella tarjosi aluksi vain yhtä tassua maahan, mutta sen jälkeen tuli tosi hienoja suorituksia, tosin parilla kerralla tiputti laskevalla osuudella raville. Tehtiin aluksi puomia yksinään, sitten lisäsin ennen ja jälkeen hypyt, lopuksi pyörittelin puomi-hyppy-A-hyppy-hyppy. Sekä aan että puomin kontaktit oli älyttömän hienoja, vauhdilla loppuun asti ja napakka pysähdys. Pitää kontaktilla pysymiseen kiinnittää taas huomiota, nyt välillä jalat tippui palkan jälkeen ennen vapautuskäskyä, en oo sitä kestoa tuohon oikein edes opettanut. Ai niin, kosketusalustan poistin nyt puomiltakin, kun ei se Ella näytä sillä mitään tekevän.
Olipa jännä olla Ellan kanssa koulutettavana. Sen kanssa toivoisi tommosta koulutusta enemmänkin, kun en ihan oikeasti sen ohjaamista vielä ollenkaan hallitse, välillä en yhtään tiiä, miten sitä edes kannattaisi ohjata. Jotkin jutut, joista oon luullu, ettei Ella niitä osaa, sujuivatkin oikein kivasti, kun itse osasin ohjata oikein. Niistot kuulemma näyttävät Ellalla toimivan hyvin, kun se tulee hyvin käteen, mutta itse en kyllä tykkää niistä yhtään, mua ahdistaa olla niin lähellä estettä ja koiraa. Ennakoidessani linjaan välillä vähän liikaakin liikkeellä ja vekittämällä (niin kuin tossa ihan alussa), mutta ylävartaloa en sitten osaakaan kääntää.
Tulipa muuten esiin yksi rasittava tapa Ellalta. Se menee lelun saatuaan kunniakierroksen jälkeen sen lelunsa kanssa kentän takana olevaan pusikkoon seisoskelemaan ja syömään heinää. Sen saa kyllä sieltä haettua takaisin ihan helposti, lähtee mukaan kun käy sen lelun hakemassa, mutta olisipa aika paljon kivempi, jos se tulisi sieltä kutsuttaessa. Tai ei menisi ollenkaan. En tiiä, mitä asialle teksin. Kieltää voisi, mutta missä vaiheessa? Mua ei pätkääkään haittaa, jos se kerran juoksee kentän ympäri lelunsa kanssa, joten siitä en viitsisi kieltää. Toisaalta siitä pusikossa seisomisesta tuntuu taas jotenkin turhalta kieltää. Jos Aku menisi kentän laidalle seisoskelemaan, kävisin sille muutaman perkeleen latelemassa viimeistään siinä vaiheessa, kun se ei kutsusta huolimatta luokse tule. Jotenkin se ei vaan tunnu sopivalta toimintatavalta Ellan kanssa, en kyllä tiiä, miksei. Koko tilanteen toki saa ennalta ehkäistyä sillä, ettei anna lelua Ellalle, mutta kuitenkin tykkäsin sitä välillä lentävällä lelulla palkata tai antaa sen voittaa lelun itselleen vetoleikissä. Ärsyttävintä on, että oon sen antanut hallissa tuota tehdä, mennä siis lelun kanssa seisoskelemaan ja odottamaan, että tuun sen lelun hakemaan. Siellä kun ei ole kovin kauaksi päässyt, niin ei se erityisesti ole haitannut. Oikeastaan en edes ymmärrä, miksi se tommosta tekee. Normaali koira (ja Ellakin usein, varsinkin muuten vaan leikkiessä) tuo lelun ohjaajalleen halutessaan jatkaa leikkiä, Ella odottaa että tuun hakemaan sen lelun.
Tehtiin muuten tänään tossa pihassa parissa erässä muutama liikkestä maahanmeno, onnistuivat seuraamisesta hienosti :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti