Torstaitreenit

Kuva pöllitty jälleen Heidiltä. Aku toimi kivasti, oli kovin kuuliainen. Vähän ehkä liiankin. Sillä kärsii irtoaminen kovasti, kun treenataan ratoja, ja samalla siltä häviää se paras vauhti. Itse en vaan osaa sitä treenaamatta ohjata, joten muutakin kuin suoraan juoksemista on vähän pakko tehdä. Tosta radasta ei nyt oikein mitään sanomista ole, Aku on niin kädessä kiinni, että se menee juuri sinne minne pitää, eikä sinkoile väärille esteille. Esteetkin se osaa tehdä. Medeillä tehtiin ja vauhti oli kohtuullinen, mutta ei erityisen nopea. Akun kanssa treenaaminen on nyt jonkin aikaa tuntunut melko turhalta, jumitetaan ihan paikoillaan, eikä kehitystä tapahdu yhtään missään. Käydään vaan juoksentelemassa ratoja läpi ilman mitään ajatusta, eikä touhu edes tunnu niin kivalta kuin voisi.

Ella teki alkuun keppejä, pystyi juoksemaan suoraan läpi. Eka pidin Ellaan kujan päässä kiinni ja päästin juoksemaan, seuraavalla kerralla jätin sen istumaan. Kovin oli istuminen vaikeaa pienelle koiralapselle, pentu ihan tärisi odottaessaan, kun oli niin kova kiire. Sitten kavensin vähän kujaa todetessani sen olevan taas vähän turhan leveä, kavennuksen jälkeen edelleenkin pystyi juoksemaan läpi. Yritin jättää istumaan, mutta Ella karkasi siitä kujaan ja sai palkan. Totesin, että ehkä en nyt odottamista tuohon sekoita, kun se on vaikeaa, enkä halua palkata luvatta lähtemisestä, mutten toisaalta jättää palkkaamatta, kun se kujan läpi juoksee. Tehtiin kerran tai kaksi vähän vinommasta kulmasta. Sitten vaihdoin itse toiselle puolelle, kulma oli taas vino ja Ellapa tuli kesken pois kujasta. Tai en oikeastaan ole varma, menikö se edes kujaan vai juoksiko poikittain läpi. Sitten suoremmasta kulmasta, onnistui. Ja kun en kerrasta uskonut, että liian viistosta ei onnistu, piti sitä yrittää uudestaan ja taas pentu juoksi miten sattuu. Sen jälkeen yksi onnistunut suoritus suoremmasta ja lopetettiin kujan hinkkaaminen siihen. Noita paria kertaa lukuun ottamatta Ella teki tosi hyvin ja reippaasti, ei mitään ongelmia. Nuo virheet johtuivat ihan omasta ahneudestani, piti tehdä liian vaikeeta ja vähän turhan paljonkin.

Keppien jälkeen tehtiin puomia. Kerran pelkkä alastulo, sitten kokonaista puomia. Aluksi olin itse valmiiksi alastulon lähelle, sen jälkeen tehtiin koko puomia ihan keskenämme. Ainuttakaan selkeää virhettä ei tullut, mutta ihan en tyytyväinen ollut. Itse taas juoksin varmistamaan kontaktia, enkä ole ollenkaan varman, pysähtyikö Ella mun liikkeen takia vai osasiko se homman muutenkin. Mielestäni Ella hidastikin vähän turhan aikaisin, mutta en tiiä, aiheuttiko mun liike sit sitäkin. Joo, siis kivoja 2o2o-kontakteja teki, mutta joku tässä nyt mättää, en vaan tiiä että mikä.

Seuraavalla kierroksella tehtiin radanpätkää. Eka yritettiin 9-11(-17), mutta Ella juoksenteli pituudesta ohi, joten tyydyin aloittamaan sen edestä. Putkien välissä Ella kieppui, kieppui ja kieppui kun olin jäljessä. Myös toisessa pätkässä tehty 7-8 väli oli kovin vaikea pentuselle, Ella ei ollenkaan hakenut kasia, vaan juoksenteli mun perässä putken ohi. Toiseen suuntaan sama väli onnsitui ongelmitta. Loppuun tehtiin 4-5-8-11-17 niin, että lopussa oli lelu odottamassa. Se sujui hyvin, Ella irtosi kaikkiin putkiin kivasti pyörimättä, vaikka olin jäljessä.

Enpä nyt sitten oikein tiiä, mitä Ellan kanssa pitäisi treeanata, miten saada hallinta ja ohjauksen lukeminen tasapainoon irtoamisen ja estehakuisuuden kanssa. Välillä Ella irtoilee itsekseen minne sattuu, välillä se on ihan kädessä kiinni, pyörii esteiden edessä ja juoksentelee niistä ohi. Joku logiikka sillä varmaan (ehkä..) tossa touhussansa on, mutta mä en sitä ymmärrä.