Tossa taitaa kyllä olla toi seiska liikaa, ei me varmaan sitä tehty, ei jaksa muistaa. Aluks yritin 1-2-3-6-5 (noi kaks vikaa siis eri suunnasta kuin numerot tossa), takaaleikkaus kolmosen ja kutosen välissä. Ei toiminut sitten millään, Ella jäi hypyn eteen pyörimään. Jos pennun vahingossa sai siitä hypystä yli, niin se sinkosi putken väärään päähän. Sen jälkeen kokeilin toista puolta ja tehtiin toi numeroitu rata. Ekan putken jälkeen persjättö, kolmosen ja nelosen välissä takaaleikkaus, kutosen takana valssi. Takaaleikkaus toimi ihan älyttömän hyvin, ei mitään ongelmaa. En tosin tiiä, tajusko Ella ees, että siinä takaaleikkauksen tein, kun se vaan sinkos hypyn kautta putkeen. Loppu ei sujunut yhtä hyvin, vikaan putkeen Ella ei ois irronnu sitten millään, mut lopulta onnistui. Tehtiin tota alkua vielä niinkin, että pysyin hyppyjen vasemmalla puolella, mutta se ei osoittautunut kovin toimivaksi vaihtoehdoksi, sillä Ella sinkosi suoraan kolmosen jälkeen putkeen.
Puomia tehtiin kans, ei mennyt erityisen hyvin. Eka pelkkää alastuloa, sitten ylösmenolta asti. Kerran juoksi ihan läpi, kun tehtiin koko puomia. Lisäksi tuli muita vähemmän hyviä suorituksia: pysähtymistä liian aikaisin, takajalan tippumista puomilta, vähän turhan voimakasta kääntymistä sivulle (tassut kyllä 2o2o, eli periaattessa kuitenkin oikein) ja muita pienempiä virheitä. Muutama ihan täydellinenkin suoritus saatiin, mutta vähän turhan paljon tuli tommosta pientä häröä.
Loppuun tehtiin radanpätkä kertaalleen ja sen jälkeen rengasta lelupalkalla. Aluks Ella oli hihnassa ja kun näytti sujuvan onglmitta, päästin vapaaksi. Kerran pääsi livahtamaan sivusta, muuten osui ihan oikeasta rakosesta. Ella myös palkkaili itseään aina lelun saatuaan hyppäämällä renkaan takaisinpäin. Tuo esteiden tekeminen lelun kanssa on oikeastaan aika jännä ilmiö, sitä näyttää esiintyvän eniten siinä vaiheessa, kun Ella on oppinut uuden esteen ja saanut varmuutta sen tekemiseen. Puomilla esiintyy vähän samantyylistä juttua, Ella saattaa palkan jälkeen kiivetä vähän matkaa alastulolle, kääntyä ympäri ja tehdä hienon pysähtymisen kontaktille. Rataa tehdessä se saattaa lelun kanssa tehdä jotain osaa radasta itsekseen. Hassu elukka :) Lähdössä istuutuminen ei tällä kertaa ollut aivan niin vaikeaa kuin viimeksi, mutta istumassa pysyminen sen sijaan oli. Useammankin kerran sain käydä neidin palauttamassa istumaan.
Akulla oli illalla oman ryhmän treenit. Heidillä oli taas niin kiva värillinen ratapiirros, että piti se pölliä, vaikkei radasta kovin paljoa sanottavaa ole.
Aku teki medeillä, radalla oli myös ratapiirroksessa näkymätön okseri mutamömmössä pussi edessä, se tehtiin kertaalleen maksina, Aku kolisteli rimoja, muttei pudotanut. Mun oma ohjaus oli molemmilla radoilla niin perseestä, että virheitä tuli vähän siellä sun täällä, kun en ohjannut loppuun asti. Tai ylipäätään ohjannut. Pussi oli Akulla taas ihan järjettömän hidas, muita ongelmia ei esteillä ollut.
Päätin viime viikolla luopua pysäytyskontakteista, kun en kuitenkaan ikinä kisoissa Akua kontaktille tule pysäyttämään, eikä mulla riitä mielenkiinto edes treeneissä kontakteja korjailla, jos Aku innostuessaan ei malta pysähtyä. Tarkoitus oli ottaa käyttöön jonkinlainen "vedän koiran namin perässä kontaktin alas"-menetelmä, opettaa siihen kädenliike, jolla Aku juoksee alas asti. Huomasin nyt kuitenkin, että en ehdi kontakteja sillä tavalla aina varmistamaan, joten eipä sekään varmaan kovin toimiva ratkaisu ole. Nytpä en sitten tiiä, mitä noille kontakteille teen. Ongelmana on lähinnä se, ettei Akulle ole ikinä kontakteja kunnolla opetettu, joten en oikein voi vaatia siltä niiden kunnollista suoritusta. Toisaalta en millään jaksais Akulle enää uudestaan alkaa kontakteja opettamaan ainakaan pysäytyksellä, kun sillä ei pysäytyskontakteihin aikojen puolesta ole kisoissa varaa. Juoksareitten opettaminen olisi mielenkiintoista ja toimivina Akulle varmasti paras ratkaisu, mutta käytännön toteutus on vähän haastavampaa, kun siihen melkeinpä tarvitsisi oma pihan, jotta ne saisi järjellisessä ajassa opetettua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti