sunnuntai 28. maaliskuuta 2010

Pelkkää liitoa koko iltapäivä

Ensiksi Aku pääsi Rauno Virran koulutukseen.

(Ratapiirros pöllitty taas vaihteeksi Heidiltä, hyppy 15 tehtiin toiseen suuntaan)

Aku teki medeillä. Koirapoika toimi kivasti ja kulki reippaasti. Olisi siitä vielä astetta suurempi vaihde löytynyt, mutta sitä se käyttää aika harvoin, nyt oli sellainen reipas perusvauhti. Ekalla kierroksella juoksenneltiin rata kertaalleen läpi. Kasista Aku tuli ohi, kun olin ite myöhässä, korjasin sen siinä heti ja jatkettiin, lopussa Aku 18:lle mennessään hyppäsi 19:n, muita virheitä ei tullut. Ei tehty siinä enempää.

Tokalla kierroksella rata taisi mennä läpi ilman virheitä. Ohjausta vaihdoin sen verran, että tein persjätön 14 ja 15 välissä, kun ekalla kierroksella olin tehnyt persjätön 13 ja 14 väliin ja mennyt okserin toiselta puolen. Nyt kun asiaa ajattelee, ei okserin toiselle puolelle tunkemisessa mitään järkeä ollut, mutta hyvin se toimi ja tuntui jopa tuota toista vaihtoehtoa paremmalta, tiedä sitten näyttikö se siltä. Valssi 11:n jälkeen ennen keppejä mulla suuntautu aluks vähän turhan kauas kepeistä, se pitäisi tehdä siihen ihan keppien viereen. 16 ja 17 välissä tekemäni persjättö ei kuulemma ollut oikein toimiva, kun Aku katseli kuulemma vähän muitakin esteitä siinä, valssi toimi paremmin. 1-3 ohjasin aluksi välistävedoilla, mutta ihan lopussa kokeiltiin se vielä toiselta puolelta, toimi paremmin sieltä.

Kivaa oli, mutta koulutuksen anti jäi aika vähäiseksi. Yleisellä tasolla tuli joitakin uusia juttuja, mutta kun siellä koiran kanssa kerran oli, niin olisihan se ollut mukava saada joitain vinkkejä juuri sen oman koiran kanssa tekemiseen, Akua kun ei kuitenkaan voi ohjata ihan samalla tavalla kuin nopeampia ja muutenkin räväkämpiä koiria. Ohjasin niin kuin aina ennenkin, eikä sitä edes yritetty muuttaa noita paria kohtaa lukuun ottamatta. Siitäpä voisi sitten kuvitella, että me ollaaan Akun kanssa niin hyviä, että mitään ei tarvitse korjata, mutta eihän siihen nyt usko kukaan.

Akun jälkeen oli Ellan vuoro päästä liitämään. Videolla on ehkä onnistuneimpia suorituksia, mutta eipä se siltikään kovin kaunista katsottavaa ole.




Aluksi valssiharjoitus, 1-5. Ella hyppeli kakkoshyppyä tosi pitkälle, ei meinannu kääntyä siitä ja päätyi useimmiten selän taakse. Välillä sen sai sieltä oikeaan käteen, välillä ei. Paremmin toimi, kun en mennyt alussa ihan niin kauas. Alkoi tuntua vähän siltä, että Ella vaan painaa menemään välittämättä siitä, miten sen ohjaan, mutta videoiden katsomisen jälkeen totesin, että olen sen valssini kanssa vaan ihan auttamattomasti myöhässä. Kakkoshypyn rima tippui, jos jotain epämääräistä tiukkaa haltuunottoa siinä yritin. 3-5 onnistui yllättävän hyvin, kaarros oli tosin järkyttävä. Jonkun kerran Ella tuli hyppyjen välistä sekä hukkui valssissa selän taakse, muuten osui ihan oikeille esteille.

Toisena pätkänä oli 4-10, jonka lopun tosin sovelsin, kun en takaakiertoja halunnut ottaa. Aluksi tarkoitus oli tehdä kasi toiseen suuntaan, mutta eipä se onnistunut, vaan Ella juoksi sen ohi ja kiersi ysin takaa, joten otin sitten suosiolla kasin takaa ja lopetin radan siihen. Loppu meni muuten aika sujuvasti. Ekalla kerralla Ella pyöri putkesta tultuaan ja kerran lensivät muurin palikat, muuta ihmeellistä ei tainnut olla.

Loppuun puomia. Eka pelkkää alastuloa, ei ongelmia ja vauhtikin palannut normaaliksi. Sitten tehtiin niin, että Mari nosti Ellan ylösmenon yläpäähän ja ite olin valmiiksi alastulon lähellä. Se tuntui toimivalta ratkaisulta, Ella ymmärsi homman liittyvän kosketusalustaan. Ihan täydellisesti ei mennyt, mutta ehkä kaikkea ei voi saada kerralla. Pari kertaa pentu pääsi juoksemaan läpi, toinen kerta oli kyllä ihan täysin omaa syytäni, kun käskytin Ellan lähtiessä "koske" ja sitten ennen alustaa "tule", joka on siis vapautuskäskynä. Pari kertaa Ella myös pysähty ennen alustaa, mutta ongelma poistui, kun oli ihan normaalisti, enkä yrittänyt omalla liikkeelläni "varmistaa" kontaktia. Muutama oikein onnistunut toistokin mahtui mukaan. Ella laukkasi puomin oikein reippaasti, siinä ei ollut ongelmaa. Ehkä vähän turhan aikaisin tiputti raville, mutta se ei ehkä nyt tässä vaiheessa maailman suurin ongelma ole.

Lähdössä odottamisen kanssa on pieni ongelma, Ellaa ei meinaa saada istumaan. Se ei selvästikään kykene siinä tilassa mitään käskyjä ottamaan vastaan, joten se pitää pakottaa istumaan pyllystä painamalla. Eipä asia neitiä haittaa, mutta mun mielestä olisi kovin kiva, jos se istuisi ihan itse. Hyvin se kuitenkin paikallaa pysyy, kun sen siihen istutettua saa. Videolta huomasin sen nousevan muutaman kerran seisomaan, siinä tehdessä en asiaa huomannut kuin kerran ja sillonkaan asia ei ajoissa mennyt tajuntaan asti, joten en päässyt korjaamaan. Vähän jo harkitsin, ottaisinko lähtöasennoksi seisomisen, kun istuminen on niin vaikeaa, mutta luulen seisomisen olevan huonompi vaihtoehto, kun siitä varastaminen on helpompaa.

Tän päivän perusteella totesin, että Ellan kanssa tuollaisista koulutuksista olisi hurjan paljon enemmän hyötyä kuin Akun kanssa. Tiiän jo aika hyvin, mikä Akulla toimii ja mikä ei, eri asia on, osaanko tehdä asioita sitten käytännössä oikein. Ellan kanssa en tajua mistään mitään, mulla ei oo hajuakaan, mikä voisi toimia ja mikä ei. En edes keksi mahdollisia toimivia ohjausratkaisuja ja jos keksinkin, niin en ainakaan onnistu ohjaamaan sitä niin kuin haluaisin. Nyt teki ihan pahaa katsella noita treenividoita, oon jatkuvasti Ellan tiellä ja otan siltä vauhdin pois tajuamatta asiaa. Pitäisi saada joku ihan kädestä pitäen opettamaan, miten tuollaista koiraa ohjataan. Ketuttaa, kun ei vaan osaa.

Ei kommentteja: