Tänään taas harjoiteltiin tottelemista kylmässä tihkusateessa lähikentällä.
Ruutua tehtiin taas aluksi (vähän on kaavoihin kangistunutta tää meidän treenaus, kun treenataan liikketä aina samassa järjestyksessä), ei sujunut ihan niin hyvin kuin viimeksi. Akulla oli hirvee into tehdä, mut se ei oikein tienny, mitä pitäis tehdä. Pari ekaa lähetystä (noin viidestä metristä) meni ihan ok, sit tuli vähän sähläystä matkan pidentyessä. Aku jäi ruudun etureunan eteen, juoksi ruudusta läpi (en mä sitä kyllä pysäyttänytkään...), kerran meinasi jotain keppiä noutaa, kerran jäi matkalle haahuilemaan. Ja tää koko juttu tuntuu ihan h*lvetin typerältä varsinkin nyt kun tätä kirjoittaa. Onhan se aika järkevää hinkata jotain toimimatonta juttua sata kertaa, sillä se aivan varmasti paranee. Onneks kukaan ei ilmeisesti kuitenkaan jaksa näitä selostuksia lukea, niin voi rauhassa kaikki typeryydet tänne kirjoittaa... Mutta jospa nyt vaan lyhennetään sitä matkaa, niin koirakin vois taas ehkä tajuta, mitä siltä halutaan. Ennen kuin se ehtii todeta, että ihan perseestä koko ruutu.
Noutojen kanssa otin tietoisen riskin ja heti suoraan otin metallinoudon pitkällä matkalla kokonaisena liikkeenä. Aku odotti käskyä, laukkasi kapulalle, tarttui suht reippaasti, ravasi nopeasti takas ja luovutti ihan ok paikalla. Ja sai siansaparon palkaksi :) Oli ehkä Akun paras metallinouto ikinä. Sitten jatkettiin puulla, oikein pitkästä matkasta kokonaisena liikkeenä taas. Ihan täydellinen lukuun ottamatta aavistuksen väljää perusasentoa. Pidettiin bileet, kun oli niin hieno, innokas ja vauhdikas nouto. Akun mielestä bileissä tosin kuuluis saada jotain nakkia parempaa, näytti odottavan saparoa palkaks. Tehtiin vielä muutama palautusharjoitus, tuli ihan jalkaan kiinni kapula suussa. Kumma kun ei sama onnistu, jos se kapula pitää kauempaa hakea.
Kaukot tein kerran: m-i-m-i-m noin viiden metrin päästä. Yritin pitää ihan kunnon taukoakin asennonvaihdosten välillä. Oli nopeat ja hiljaiset. Ei mitään valittamista.
Tolppaa kierreltiin ja otin siinä kolme pysäytystäkin, kerran pysähty suullisella+käsimerkillä laukasta ihan seinään, muilla kerroilla vähän oli viivettä. Luoksetulossakin yritin, mutta meni läpijuoksuksi, jälkeenpäin tajusin että oli käyttänyt "tänne"-sanaa, kun yleensä oon pysäytysten yhteydessä "tule"-sanalla kutsunut.
Liikkeestä maahan tehtiin pari kertaa, nyt se oli nopea. Liikkeestä seiso myös hyvä. Seuraamista ei juurikaan tehty muuten.
Paikkamakuu suurimmaks osaks ok, aika enimmillään 15 s, matkaa viitisen metriä. Kerran jäi katselemaan ohikulkevia ihmisiä, käskin Akun siitä ylös ja tein uudestaan. Kerran kielsin, kun jotain vähän vilkaisi. En oikein osaa päättää, kieltäisinkö pään kääntämisestä vai käskisinkö ylös ja ottaisin uudestaan. Vähän nyt tökkii, kun ei ole täydellisen selvää ajatusta, mitä tolle teen.
Ihan tosi tyytyväinen olin Akun vireeseen (pysy tosi hyvänä koko treenin ajan) ja treeneihin ylipäätään Akun osalta. Nyt oli vire sellainen, mitä toivoisin sen aina olevan, ei järjettömiä kierroksia, mutta silti kivan täpäkkä. Enköhän mä kuitenkin putoa pilvilinnoistani oikein ryminällä viimeistään sitten, kun seuraavan kerran treeniseuraa saadaan, kun ihan ei taida häiriössä yhtä hyvin mennä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti